Yleistä järjestystä ja rikollisuutta koskevat odotukset ovat myös melko pessimistisiä. Moni pelkää maahanmuuton ongelmien lisääntyvän ja maakunnan talouden heikentyvän.
Myönteisemmiksi näkemykset kääntyvät, kun vastaajat arvioivat kauppapalveluja ja kulutusmahdollisuuksia (47 %) sekä harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia (42 %). Aika moni odottaa parempaa tulevaisuutta työllisyystilanteen osalta (42 %). Kuntien ja maakunnan talouden kuitenkin epäillään asettavan rajoitteita odotusten toteutumiselle.
Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla nähdään kehityksen kulkevan keskimäärää useammin parempaan suuntaan. Maaseutumaisissa ja taajan asutuissa kunnissa varsin moni arvioi elinolojen huonontuvan.
Maakuntien väliset erot tulevaisuuden odotuksissa ovat suuria. Useimmilla maakunnilla oli omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Elinolojen parantumiseen uskovia löytyi etenkin Uudeltamaalta, Pirkanmaalta, Keski-Suomesta ja Lapista. Pessimistisempiä oltiin Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.
Näkemykset oman maakunnan kehityksestä eivät ole suuresti muuttuneet vuodesta 2012. Tulosten yleisilme on säilynyt ennallaan. Eräiltä osin oli kuitenkin pieniä liikahduksia. Aiempaa hieman suurempi osa väestöstä uskoi työllisyyden ja ihmisten henkisen mielialan parantuvan sekä elinolojen kohentuvan ja maakunnan vetovoiman matkailukohteena lisääntyvän.
Keskeisimmät menestystekijät ovat hyvät palvelut ja liikenneyhteydet
Kansalaisten mielestä tärkeistä tärkeimmät menestystekijät ovat hyvä palvelut (45 % valitsee kolmen tärkeimmän joukkoon) ja liikenneyhteydet (41 %). Vailla merkitystä ei ole kuitenkaan pienten ja keskisuurten yritysten pysyminen maakunnan alueella (33 %). Tärkeimmiksi arvioidut tekijät ovat sellaisia, joihin kansalaisten mielestä tulisi panostaa maakunnan menestymisen varmistamiseksi.
Muiden tekijöiden tärkeyspainoarvo jää tuntuvasti em. jälkeen. Listan tyveen, vähiten tärkeiksi menestystekijöiksi, asettuvat työvoiman edullinen (halpa) hinta ja korkea osaaminen. Moni luultavasti ajattelee, että nämä ovat maakunnan kilpailukyvyn kannalta kutakuinkin kohdallaan.
Maakuntapuntari 2017 taustatiedot
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy (TNS Gallup Oy).Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa joulukuussa 2016. Haastatteluja tehtiin yhteensä 4.299. Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan yksi ja puoli prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tutkimusosio luettavissa tästä.
Lisätietoja: Antti Mykkänen, 0400-570087
Kommentit