Kansalaisten ja kuuden suurimman puolueen kannattajien ykkösvaihtoehto turvata kunnalliset palvelut tulevaisuudessa on uudistaa hallintorakenteita ja muuttaa tekemisen tapaa. 61 prosenttia kansalaisista on tällä kannalla. Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön TNS-Gallupilta tilaamasta tutkimuksesta. Kansalaiset vastasivat kysymykseen: ”Mikä on mieluisin tapa turvata kunnalliset palvelut tulevaisuudessa?”
Vähiten suosittu vaihtoehto kaikkien mielestä oli lainan ottaminen. Vain kaksi prosenttia kansalaisista piti sitä hyvänä ajatuksena. Myöskään kiinteistöveron korotus ei saanut kuin kuuden prosentin kannatuksen.
Vajaa puolet vastanneista (44%) pitää leikkaamista vähemmän tärkeistä palveluista toiseksi parhaana vaihtoehtona. Se on myös kokoomuksen, SDP:n, perussuomalaisten ja keskustan kannattajien kakkossuosikki.
Vihreät halukkaimpia palvelujen kilpailutukseen
Kolmanneksi parhaaksi vaihtoehdoksi nousi vajaan kolmanneksen (31%) kannatuksella kansalaisten sekä keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten piirissä säästöjen hakeminen avaamalla lisää toimintoja kilpailutukselle. Vajaa puolet (46%) vihreiden kannattajista piti tätä jopa toiseksi suosituimpana vaihtoehtona. SDP:n kannattajien suhtautuminen kilpailutukseen oli nihkeintä, vain vajaa viidennes (18%) kannatti tätä vaihtoehtoa.
Kunnallisveron korottamista kannatti poliittinen vasemmisto. Vasemmistoliiton kannattajista yli puolet (53%) piti tätä toiseksi parhaana tapana turvata palveluja. SDP:n kannattajien piirissä vaihtoehto nousi sijaluvulle kolme 38 prosentin kannatuksella. Nihkein linja kunnallisveron korottamiseen on perussuomalaisten kannattajille, joista vain vajaa viidennes (18%) hyväksyisi sen keinoksi. Kansalaisista neljännes (25%) oli valmis veron korotuksiin.
Omaisuuden myynti nousi vasemmistoliiton kannattajien piirissä kolmossuosikiksi 44 prosentin kannatuksella. SDP:n väki puolestaan oli myyntiin nihkeintä 11 prosentin tuella.
Kansalaisten piirissä säästöt henkilöstömenoista saivat 23 prosentin sekä palvelumaksujen korottaminen ja palvelujen maksulliseksi saattaminen 20 prosentin tuen.
Kunnissa luottamushenkilöiden määrää ei pidä lisätä lähidemokratian vahvistamiseksi
Valtaosa (65 %) suomalaisista ajattelee, että kunnallisten luottamushenkilöiden määrä tulee säilyttää ennallaan, vaikka tavoitteena olisi lähidemokratian vahvistaminen. Vain pieni osa (12 %) lisäisi luottamushenkilöiden määrää. Yksi kuudesta (15 %) olisi taipuvainen jopa vähentämään luottamushenkilöitä. Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön TNS-Gallupilta tilaamasta tutkimuksesta.
Korkeammin koulutetut olisivat valmiita hieman lisäämään, kun taas vähemmän koulutetut ja yrittäjät vähentämään luottamushenkilöitä.
Kaikkien puolueiden kannattajien enemmistö ilmoittaa, että luottamushenkilöiden määrä tulisi säilyttää nykyisellään. Tätä mieltä ovat etenkin keskustan kannattajat (81 %). Perussuomalaisten tukijoista keskimäärää useampi (24 %) olisi halukas vähentämään luottamushenkilöiden määrää. ( Kuvio 1 )
Enemmistön mielestä vaikutusmahdollisuudet omassa kotikunnassa ovat melko riittävät
Enemmistö (60 %) kansalaisista ajattelee, että omat vaikutusmahdollisuudet kotikunnassa ovat, jollei nyt täysin riittävät, niin ainakin melko riittävät. Enemmän kuin kolmannes (37 %) arvioi vaikutusmahdollisuutensa riittämättömiksi.
Miehet (62 %) arvioivat vaikutusmahdollisuutensa riittävämmiksi kuin naiset (57 %). Eri ikäluokista kaikkein tyytyväisimpiä vaikutusmahdollisuuksiinsa ovat nuoret alle 25-vuotiaat (73 %). Tyytymättömyyttä ilmenee eri ikäryhmistä eniten 35-49- ja 50-64-vuotiaiden keskuudessa (42 % täysin tai melko riittämättömät)
Alueelliset erot ovat vähäisiä. Ihmiset ajattelevat kutakuinkin samalla tavoin eri puolilla maata. Ammatin mukaan tyytyväisimpiä vaikutusmahdollisuuksiinsa ovat ylemmät toimihenkilöt ja opiskelijat.
Puoluekanta heijastuu vastuksissa. Kokoomuksen kannattajat ovat tyytyväisimpiä. Myös keskustan ja vihreiden tukijat kokevat vaikutusmahdollisuutensa keskimäärää paremmiksi. Perussuomalaisten kannattajat erottautuvat muista. Perussuomalaisten tukijoista joka toinen arvioi omat vaikutusmahdollisuutensa riittämättömiksi. ( Kuvio 2 )
Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina 12.-20.6.2012 päivien välisenä aikana. Tutkimuksen näyte edustaa maan 15 -vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaa. Haastattelujen kokonaismäärä on 1.004. Tutkimuksen otos on toteutettu monivaiheisella ositetulla otannalla. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Antti Mykkänen, 0400-570087
Kommentit