Tyytymättömyys soteuudistukseen lisääntyy siirryttäessä kaupunkimaisista kunnista taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin. Alueellisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvien keskuudessa on keskimäärää enemmän sote-uudistukseen pettyneitä. Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla monet eivät kyenneet ottamaan kantaa kysymykseen.
Kokoomuksen (60 %) ja perussuomalaisten (65 %) kannattajat ovat yksiselitteisesti tyytymättömiä. SDP:n ja keskustan kannattajat ovat valoisammalla mielellä. Keskustan tukijoista kaksi viidestä uskoo sote-uudistuksen edenneen jotenkuten, ei hyvin mutta ei huonostikaan. Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista keskimäärää useampi ei kykene ottamaan kantaa asiaan.
Enemmistö uskoo sote-palveluiden heikkenevän vastaisuudessa
Enemmistö arvioi omien mahdollisuuksien saada tasavertaisia ja laadukkaita palveluita heikkenevän vastaisuudessa (56 %). Vain yksi kahdestakymmenestä uskoo palveluiden parantumiseen (6 %). Enemmistö (58 %) arvioi myös sote-palveluiden saatavuuden heikkenevän.
Maaseutumaisissa kunnissa asuvista neljä viidestä (81 %) ja taajaan asutuissa kunnissa reilut kaksi kolmesta (69 %) pelkää palveluiden katoavan. Pääkaupunkiseudulla ja muissa kaupunkimaisissa kunnissa ei olla aivan yhtä pessimistisiä. Samantyyppinen riippuvuus on nähtävissä siirryttäessä Etelä-Suomesta Itä- ja Pohjois-Suomeen.
Yhdenkään puolueen kannattajien enemmistö ei luota sote-palveluiden parantumiseen. Kyse on siitä, heikkenevätkö palvelut vai säilyvät jollakin tavalla lähes ennallaan. Nykyisten hallituspuolueiden kannattajat ovat vakuuttuneempia palveluiden heikkenemisestä. Pientä toivonkipinää ilmenee lähinnä SDP:n kannattajien keskuudessa.
Suomalaisista lähes kaksi kolmesta toivoisi ensisijaisesti vahvistettavaksi palvelukokonaisuudeksi omalla hyvinvointialueella perusterveydenhuollon (63 %) ja vain joka kymmenes (9 %) erikoissairaanhoidon. Kuntajohtajilla oli saman suuntaiset painotukset KAKSin kyselyssä marras-joulukuussa.
Tutkimuksen toteutus
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public). Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.-7.12.2023. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.070. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lue koko tutkimusosio täältä.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, +358-400570087, antti.mykkanen@kaks.fi
Kommentit