Kriittisimpiä oltiin Uudellamaalla. Siellä peräti reilut neljä viidestä (83 %) uskoi palvelujen saatavuuden heikkenevän. Lähes samoissa luvuissa oltiin Länsi-Suomessa (80 %) sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa (79 %), joissa molemmissa neljä viidestä kuntajohtajasta oli pessimistinen hyvinvointipalvelujen tulevaan saatavuuteen. Vähiten kielteinen näkemys oli eteläsuomalaisilla kuntajohtajilla, joista saatavuuden heikentymiseen uskoi kuitenkin kaksi kolmesta (70 %).
Kuntakoolla on merkitystä uskoon palvelujen saatavuudesta. Yli 20.000 asukkaan kuntien kuntajohtajistakin yli puolet (57 %) uskoi heikennykseen. Pessimismi kasvoi tasaisesti kuntakoon pienetessä. Alle 2000 asukkaan kuntajohtajista lähes kaikki (94 %) uskoivat palvelujen saatavuuden heikkenevän hyvinvointialueuudistuksen myötä.
Kuntajohtajien kriittistä näkemystä selittää myös se, että heidän mielestään hyvinvointialue ei ole kuullut heitä palveluverkkoa suunniteltaessa. Peräti neljä viidestä (82 %) kuntajohtajasta on sitä mieltä. Etelä-Suomessa (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa pl. Helsinki) oltiin tyytyväisimpiä, mutta sielläkin kolme viidestä (60 %) katsoi, että kuulemista ei ole ollut riittävästi. Muualla maassa yhdeksän kymmenestä kuntajohtajasta piti tähänastista kuulemista riittämättömänä.
Kuntajohtajakyselyn aineisto kerättiin parin viikon aikana viime loka-marraskuun vaihteessa. Kunnista saatiin mukaan 37 prosenttia, mikä vastaa KAKSin aiempien kuntajohtajakyselyjen vastausaktiivisuutta. Asukasluvultaan erikokoiset kunnat ja eri hyvinvointialueiden kunnat ovat varsin tasapainoisesti edustettuina aineistossa. Yhdeltä hyvinvointialueelta ei saatu mukaan yhdenkään kunnan vastausta.
Lue Kuntajohtajat kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä täältä.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087, antti.mykkanen@kaks.fi
Kommentit