Perustavia kysymyksiä.
Vuonna 2020 koko maailma on kamppaillut samaa tautia vastaan. Ensimmäiset havainnot uudenlaisen koronaviruksen aiheuttamasta taudista tehtiin Kiinassa loppuvuodesta 2019. Siitä taudin nimi: COVID-19, coronavirus disease 2019.
Kirjailija ja journalisti Markus Leikola perehtyi pandemioiden historiaan kirjoittaessaan keväällä ilmestynyttä romaaniaan Teidän edestänne annettu. Kesällä hän teki Yleisradiolle dokumentin koronapandemiasta. Syksyllä hän kirjoitti Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia-sarjaan kirjan Maailma koronan jälkeen. Teos ilmestyy vuodenvaihteessa.
Leikola siis osaa kertoa, mikä on maailmanlaajuiseksi riistäytyneen kulkutaudin aiheuttaja.
– Se on virus, ja virukset eroaa bakteereista ja sienistä siinä, että virukset on periaatteessa elottomia eli ne elävät vain isäntäorganismissa.
Viruksilla ei ole mitään nimenomaista paikkaa ekosysteemissä. Ne eivät ole osa ravintoketjua toisin kuin bakteerit.
– Toisin sanoen virusten tarkkaa funktiota luonnonjärjestyksessä ei tunneta.
Eläimissä elää miljoonia viruksia, joista ihmiset eivät tiedä mitään. Ne myös muuntuvat jatkuvasti. Osa viruksista on zoonoottisia eli leviää eläimistä ihmisiin. Eläimistä ovat levinneet niin COVID-19 kuin muutkin viime vuosien pandemiat, Leikola muistuttaa.
– Tällä vuosituhannella on ollut pandemian alkuja tihenevään tahtiin.
Tämä johtuu todennäköisyyksistä. Jos tauti ylipäätään voi tarttua eläimestä ihmiseen, se leviää sitä varmemmin, mitä enemmän kontakteja ihmisten ja eläinten välillä on. Äärettömällä määrällä mahdollisuuksia olemattomimmatkin todennäköisyydet toteutuvat varmasti.
Oli siis vain ajan kysymys, milloin eläimistä leviää ihmisiin tauti, jota ei saada pysäytettyä alkuunsa. Asiantuntijat ovat varoittaneet asiasta jo pitkään.
– Rinnastus, josta itse pidän ja jota monet tutkijat ovat käyttäneet on, että viisi ensimmäistä luotia meni tuurilla ohi ja tämä kuudes osui nyt suoraan kohti.
Niin Ebolan kuin MERS-, SARS- ja COVID-19 -koronavirusepidemioiden alkuperä on lepakoissa. Vuoden 2003 Saudi-Arabiasta alkaneen SARS-epidemian aiheuttanut virus levisi ihmisiin kameleiden kautta, vuoden 2013 Kiinassa ensin havaitun MERS-epidemian merkittävä välittäjä oli naamaripalmunäätä.
– Sekä MERSissä että SARSissa oli iso tappavuus, mutta niissä tartutus tapahtui vasta oireellisilla. Niinpä todettu tartunta saatiin melko helposti eristettyä. Toisessa sairastui noin 8 000 ja toisessa noin 3 000 ihmistä ja ne jäivät suhteellisen paikallisiksi.
Kiinan Wuhanista ympäri maailmaa levinnyt koronavirus eroaa edeltäjistään merkittävällä tavalla.
– Tappavuus on pienempi, mutta tarttuvuus on paljon isompi. Lisäksi tartuttavuus on huipussaan muutama päivä ennen oireiden alkamista ja sitten pari päivää oireiden alkamisen jälkeen, jolloin jäljittäminen ja eristäminen ei yksin riitä keinoksi, Leikola sanoo.
Ihmisten liikkuminen ja etenkin lentomatkailu on lisääntynyt 2000-luvulla valtavasti.
– Lentoliikenteestä pandemiat tykkäävät. Se vie nopeasti alueelle, jossa vastustuskykyä ei ole.
Lentokoneella tauti saapui Suomeenkin. Suomen ensimmäinen tautiepäily oli Inarissa 23. tammikuuta 2020. Terveyskeskuksessa oli jo harjoiteltu sen varalta.
– 25. tammikuuta vahvistettiin ensimmäinen diagnoosi. Meillä oltiin silloin ajan tasalla. Voi sanoa objektiivisesti, että meillä tehtiin oikea-aikaisesti oikeita liikkeitä.
Tähän asti Suomi on pärjännyt.
Markus Leikola sanoo, että erityisen hyvänä suoritusta voi pitää suomalaisessa varsin hajautetussa terveydenhoitojärjestelmässä, jossa terveydenhuolto on suurelta osin kuntien vastuulla.
– Jos ajatellaan, että meidän pitäisi torjua sotilaallisia uhkia siten, että jokainen kunta miettisi itse puolustuksensa Helsingistä tulevien ohjeiden ja suositusten perusteella, niin kyllä siinä monta kertaa ehtisivät panssarit tulla rajan yli, Leikola sanoo.
Järjestelmä kuitenkin osoitti Leikolan mukaan toimivuutensa epidemian torjunnassa. Se saattaa osaltaan lisätä luottamusta käskyvaltasuhteiden sijaan koordinaatioon ja avoimeen tiedonvaihtoon perustuviin hajautetumpiin hallintomalleihin.
Onnistumista on helpottanut se, että Suomessa ihmisetkin ovat hajallaan. Suurimmissa kaupungeissakin yhden hengen kotitalouksia on 40-50 prosenttia.
Leikola viittaa löytämäänsä vanhaan tutkimukseen:
– Suomalaisilla oli keskimäärin kahdeksan sosiaalista kontaktia päivässä, kun esimerkiksi italialaisilla oli 22.
Jos rajoituksilla kontaktien määrä saadaan putoamaan puoleen, on italialaisilla edelleen paljon enemmän päivittäisiä kontakteja kuin suomalaisilla alun alkaenkaan.
Yksi menestyksen edellytys on kansan ja päättäjien välillä vallitseva luottamus.
– Tämä on nyt ehkä pitkälle menevä johtopäätös, mutta sanonpa nyt kuitenkin, että oli varmaan onni, että Antti Rinteen hallitus vaihtui Sanna Marinin hallitukseen. Se sai luottamuspääoman näkökulmasta aloittaa puhtaalta pöydältä.
Kevään toimilla epidemia saatiin hallintaan. Kesällä suomalaisia olisi ollut vaikea pitää erossa toisistaan. Kesän höllääminen puolestaan on näkynyt syksyn vaikeuksina palata “kuriin ja nuhteeseen”. Sitä kuitenkin tarvitaan, sillä rokotetta – saati sen tuomaa suojaa – saadaan odottaa vielä pitkään.
– Ennen kuin minkäänlainen laumasuoja alkaa olla, niin siinä menee aikaa varmasti vuoden 2022 puolelle, Leikola arvioi.
Kun korona on selätetty, terveydenhuollon jonoja puretaan vielä pitkään. Sen vuoksi sote-uudistuksen ja tietojärjestelmien yhtenäistämisen tarve vain korostuu.
Pandemia koettelee taloutta kaikissa maissa.
Suomen taloudellisen pärjäämisen kannalta ratkaisevinta on, miten Suomen tärkeimmät vientimaat onnistuvat.
Valtion velkaantumisesta Markus Leikola ei ole kovin huolissaan.
– Viime kädessä kyse on velanhoitokyvystä. Valtion velanhoitokulujen absoluuttinen määrä on matalien korkojen vuoksi laskenut koko tämän vuosituhannen ajan, vaikka velan määrä on kasvanut, Leikola muistuttaa.
Samaan aikaan, kun valtion ja kuntien velka kasvaa, kasvaa myös kotitalouksien varallisuus.
Siinä vastaus kysymykseen, millä velat maksetaan.
– Meidän perinnöillä, jotka kasvavat, kun me emme pääse lentämään etelään. Kärjistetysti näin, mutta ei nyt aivan vailla perää, hän sanoo.
Etätöiden lisääntymisen vuoksi ihmiset tarvitsevat isompia koteja. Säästöjen kertymisen vuoksi niihin on myös varaa. Se nostaa asumisen hintaa ja kasvattaa alueellisia eroja. Siitä puolestaan seuraa houkutusta tehdä etätöitä maaseudulta.
– Kiinnostavaa on, millä se maaseudun infrastruktuuri saadaan vastaamaan kaupunkilaisen vaatimaa palvelutasoa.
Etätyön tärkein infra eli teleyhteydet ovat Suomessa jo laajasti hyvällä tasolla.
Ehkä tämä syventää suomalaisten yhteyttä toisiinsa ja pienentää maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelua parhaassa tapauksessa.
– Ainakin voi toivoa näin, Leikola sanoo.
Keväällä nähtiin hänen mukaansa uusmaalaisten syyllistämistä. Turhaan.
– Uudenmaan lockdownissa oli yhtä lailla kyse Suomen jakamisesta kahteen pienempään osaan.
Samanlaista osastointia taudin hidastamiseksi tehtiin kaikilla tasoilla.
– Se mikä näyttäytyi kansallisena itsekkyytenä oli itse asiassa Schengen-alueen pilkkomista nopeasti toisistaan eristäytyneiksi yksiköiksi. Se on vain helpointa tehdä jo olemassa olevien hallinnollisten rajojen mukaan, Markus Leikola sanoo.
Sama tapahtui maiden rajojen lisäksi maakuntien rajoilla ja lopulta koululuokkien ja hoivakotien osastojen välillä.
– Niin pieniksi yksiköiksi eristetään ja pilkotaan kuin tarpeen. Se vähän hämää, että tässä olisi kyse nationalismin noususta. Se on vain nopein tapa hajottaa Schengen-alue atomeiksi.
Korona jättää jälkensä maailmanjärjestykseen.
Koronan jälkeen EU tulee vahvempana ulos. EU ja Kiina tulevat tarvitsemaan toisiaan entistä enemmän. Suomen kannalta tärkein kysymys on se, mikä aina: Venäjä. Putin on saanut keskiluokan tuen tuomalla turvallisuutta ja vakautta. Kun ne ovat uhattuina, vähenee Venäjän ennustettavuus.
Suuri häviäjä on Yhdysvallat.
– Luulen, että siellä on pitkälti koko 2020-luku menetetty. Se jyllää tällä hetkellä niin totaalisesti, Leikola.
Korona on Yhdysvalloissa levinnyt erityisen voimakkaasti syyslukukaudelle avatuilla yliopistokampuksilla.
Markus Leikolan mukaan Yhdysvallat on vaarassa menettää koronan vuoksi kokonaisen tutkijasukupolven. Sillä on valtava vaikutus koko maailman tieteeseen. Presidentti Donald Trump ei ole osaton tässä asiassa.
– Tieteen kehitys, startup-kulttuuri ja moni muu on perustunut lahjakkaiden maahanmuuttoon, jonka Trump ehti panna muutenkin katkolle. Mutta ei sinne parhaat intialaiset, kiinalaiset tai eurooppalaisetkaan aivot halua nyt kauhean herkästi moneen vuoteen, Leikola arvioi.
Suomellekin tämä avaa mahdollisuuksia tutkimuksen ja tuotekehityksen saralla.
Varovaisuutta kuitenkin vaaditaan.
– Houkutus lähteä avaamaan liian varhain on tosi iso. Tässä hyvä puoli on se, että me olemme pystyneet tekemään nopeasti päätöksiä. Parhaimmillaan reagoida pitää päivissä eikä viikoissa, Markus Leikola kiteyttää.
Juttu ilmestyy 4/2020 Polemiikissa 3.12.2020.
Kommentit