Kiteytä Polemiikin lukijoille KAKSin paikka ja tehtävä yhteis-kunnassa vuonna 2020?
– Päätehtävämme on auttaa kuntia ja maakuntia tekemään työnsä mahdollisimman hyvin. Kuuntelemme kansan pulssia, seuraamme mielten virtauksia ja avaamme niitä suomalaisille. Viritämme monipuolista ja poleemista yhteiskunnallista keskustelua. Olemme itsenäinen, yleishyödyllinen ja ”ikuinen” säätiö, osa Suomen vaikuttavaa säätiökenttää.
– Keskeinen väline on tutkimuksen rahoitus sekä tutkitun tiedon ymmärrettävä välittäminen päättäjille ja valmistelijoille. Samaa tietoa välitämme kaikille keskeisille suomalaisen yhteiskunnan toimijoille.
Pienestä säätiöstä on kasvanut näkyvä vaikuttaja. Vaikuttavuuden resepti?
– Ennakoi, tee oikeita asioita oikeaan aikaan ja pidä talous tulevaisuusasennossa. Vaikuttavuus syntyy ennen muuta pienistä ja keskisuurista täsmähankkeista. Niissä raha ei pala byrokratian pyörittämiseen. Tiedetään mitä tehdään, keskitytään olennaiseen ja tehdään se ajatuksella. Viime vuosina valtakunnallisessa tai maakunnallisessa mediassa on ollut keskimäärin yksi juttu per päivä säätiön rahoittamasta tai tuottamasta tiedosta.
– Säätiössä on vain yksi päätöksentekoelin, hallitus. On upeaa seurata, kun eri taustoista tulevat valtakunnan ja kuntien päättäjät, pienet ja isot kunnat, sekä erilaiset tutkimusten painotukset löytävät toisensa keskustelun ryydittämänä. Tässä mielessä Suomi poikkeaa useista Keski-Euroopan maista. Meillä on vähemmän päättäjien välisiä raja-aitoja, on aitoa keskustelua.
Miten toimintanne rahoitetaan?
– Säätiö elää, rahoittaa tutkimusta ja julkaisutoimintaa pelkästään ja vain oman sijoitustoimintansa tuotolla. Säätiön salkku rakentuu pääosin hajautetusti osakkeista ja kiinteistöistä. Tärkeätä on varmistaa toiminnan mahdollistava kassavirta yli ajan. Sijoitustoiminnan tuotto on 30 vuoden aikana ollut keskimäärin 7,4 prosenttia vuodessa. Myös huonoina aikoina on päästy plussalle.
– Säätiön peruspääoma oli perustettaessa vuonna 1990 noin 13 miljoonaa euroa. Tähän päivään mennessä säätiö on käyttänyt tarkoitukseensa ja kasvattanut varallisuuttaan yli kuusinkertaisesti alkupääomaan verrattuna.
Mikä on kunta-alalla ja kunta-tutkimuksessa tärkeää juuri nyt?
– Suomen kuntien toimiala on yksi maailman laajimpia, järjestämisvastuun näkökulmasta jopa liian laaja. Käytännössä mikään inhimillinen ei ole kunnille vierasta. Säätiö on juuri selvittänyt tulevaisuuden kuntajohtamista. Toki muutokset kuntien tehtävissä ja rahoituksessa ovat aina ajankohtaisia tutkimusaiheita.
– Tutkimus on osa ihmisen vapauden aluetta, jossa tieto- ja arvoperustaa uusinnetaan. Sinne istuu huonosti ulkopuolinen ohjailu. Säätiöt edustavat Suomessa tätä vapauden aluetta. Mekään säätiönä emme ole halunneet ohjata kuntatutkimusta johonkin tiettyyn suuntaan. Tieteellä ja tutkijoilla täytyy olla vapaus arvioida myös tutkimustarpeita yhdessä kansalaisyhtyeiskunnan kanssa. On tärkeää, että tutkimuksen kautta syntyy uusia ajatuksia ja kyseenalaistuksia.
Mistä haluaisit tietää enemmän?
– Suomessa kuolee vuodessa eri sairauksiin yli 50 000 ihmistä. Koronaan kuolleita on Suomessa muutamia satoja eli alle prosentti tuosta luvusta. Haluaisin tietää eri sairauksien hintalaput eli todelliset hoitojen kustannukset sairausryhmittäin yhteiskunnalle. Virallista laskelmaa tästä ei ole olemassa. Sitä tullaan kysymään viimeistään, kun pahin koronavaihe on ohi. THL valmistaudu! Ja isossa kuvassa aina kiinnostavat ihmisen, yhteiskunnan ja valtion suhteet.
KAKSin haasteet ja mahdolliset uudet avaukset?
– Kuntien haasteet ovat KAKSin haasteita. Sen vuoksi kyky ennakoida kuntien ja koko suomalaisen yhteiskunnan tulevaa muutosta on aina päähaaste. Tässä auttaa ennakoiva, ei yksin jo tapahtuneen tutkiminen.
– Maailman muutoksen kuva on selvä. Euroopan, Aasian ja Afrikan keskinäiset yhteydet sanelevat myös Suomen pärjäämisen. Suomen sisällä työnjako kuntien, maakuntien ja valtion kesken sekä rahojen liikunta ovat ytimessä.
– KAKSin toimintaa ohjaa ennen muuta säädekirja. Se sanelee myös tulevaisuudessa tekemisen puitteet eli tutkimuksen rahoittamisen, viestinnän, julkaisutoiminnan ja koulutuksen. Uudet avaukset liittyvät ennen muuta toimintatapoihin. Haluamme palvella kansallisia päättäjiä, järjestöjä, tiedeyhteisöjä, mediaa, puolueita, ja muita yhteiskunnassa keskeisesti vaikuttavia tahoja. Tiivistä yhteyttä pidämme myös alan opiskelijoihin, sillä he tekevät tulevaisuuden kunnat. – Polemiikki -lehteä kehitämme koko ajan avaavaan ja keskustelevaan suuntaan. Polemia -kirjoihin ja Julkaisuihin etsin koko ajan räväköitä, uusia avauksia tekeviä ja hyvin mielipiteensä perustelevia kirjoittajia.
Joko Suomea johdetaan tiedolla – vai vieläkö sinne on matkaa?
– Tieto on keskeistä perustaa suurelle osalle johtamista. Siksi mekin rahoitamme tutkimusta. Tutkittua tietoa tarvitaan. Mutta tieto ei yksin auta, ellei sitä ymmärrä. Siksi ehtona on ymmärrettävä ja tutkittu tositieto.
– Myönteistä on, että valtuustojen mielestä kuntajohtamisessa yksi parhaiten toteutuvia asioita on tieto päätöksenteon tukena. Mutta päätöksentekijän saamat tiedot ovat usein keskenään ristiriitaisia.
-Eipä juuri ole sellaista yhteiskunnallista päätöksentekoa, jossa on yksi, kaikkien päättäjien yhteisesti ja samanaikaisesti jakama tutkimustieto perustana. Yleensä päätöksenteon pohjana käytetään tietoa, johon enemmistö päätöksentekijöistä uskoo ja jonka mukaisia linjauksia kannattaa.
-Tärkeää onkin, että kaikilla päätöksenteon tasoilla avataan käytetty tieto niin, että sen oikeellisuutta voivat kaikki arvioida ja tarkistaa.
-Mitään asiaa ei ole koskaan johdettu eikä johdeta pelkästään tiedolla. Suurin osa ihmisen tekemistä päätöksistä perustuu tutkitusti tunteeseen. Johtaminen itsessään on matka, jossa yritetään yhdistää parasta saatavilla olevaa tietoa, tahtoa, tunnetta ja toisten ihmisten ymmärtämistä.
Kommentit