Julkiset tilat vanhenevat

Terveet tilat -selvitykseen osallistui 888 opettajien ammattijärjestö OAJ:n ja 328 Tehyn jäsentä. Selvityksen toteutti konsulttiyhtiö Fountain Park.

– Saatu aineisto on laadukasta. Ei ole itsestään selvää, että tällaista aihetta pystytään lähestymään ratkaisukeskeisesti. Osallistujat eivät sortuneet liikaan valittamiseen, vaan käsittelivät asiaa rakentavasti, kiittelee asiantuntija Anu Valtari Fountain Parkista.

Selvitys toteutettiin verkossa verkkoaivoriihen avulla.

– Puhutaan verkkodialogista tai verkkoaivoriihestä. Osallistujat eivät saa valmiita vastausvaihtoehtoja vaan käsittelevät aihetta puhtaalta pöydältä. Arviointitaulullamme kaikki osallistujat pääsevät näkemään muiden osallistujien ajatuksia. Se haastaa omaa näkökulmaa ja ehkä osoittaa, että ei ole ainoaa oikeaa tapaa ajatella, Valtari kertoo.

Selvityksen tilasivat Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS ja Kiinteistöalan koulutussäätiö Kiinko, ja se pohjaa valtakunnalliseen Terveet tilat 2028 -ohjelmaan.

Ilmanvaihto, ergonomia, melu… ikuisuusongelmat ovat tuttuja

Selvityksestä nousi esiin viisi julkisia tiloja vaivaavaa ongelmaa, jotka heikentävät työssä jaksamista. Puutteellinen ilmanvaihto, huono työergonomia, sisäilman epäpuhtaudet, lämpötila ja melu rasittavat eniten. Lisäksi kärsitään toimimattomista työtiloista, epäsiisteydestä, hajuista, huonosta valaistuksesta ja jopa vaaratilanteista.

Lähes kahdella kolmasosalla selvitykseen osallistuneista työntekijöistä oli negatiivisia kokemuksia työtiloista.

Kouluissa ja päiväkodeissa suurimpia ongelmia olivat lämpötila ja ilmanvaihto, tehyläisten työpisteissä työergonomia ja sisäilma. Nopeasti ajateltuna ongelmien syy löytyisi siis huonosta rakentamisesta ja rakennussuunnittelusta. Kiinko-säätiön toimitusjohtaja Jarno Tuimala on eri mieltä.

– Se on se ensimmäinen ja helppokin ajatus. Harva rakennus on kuitenkaan heti valmistuttuaan huono. Paljon ongelmia aiheutuu osaamattomasta käytöstä. Tilat ovat entistä teknisempiä, ja talotekniikan osaaminen tärkeää.

Tuimalalla on kokemusta julkisten kiinteistöjen omistajavastuusta. Hän korostaa, että suurin osa sisäilmaongelmista ei johdu homeesta. Ilmanvaihtohormit voivat yksinkertaisesti jäädä nuohoamatta ja jos säädöt on vielä tehty väärin, ongelmilta ei voi välttyä.

– On tärkeää, että ongelmista kerrotaan heti, kun ne huomataan. Vuoropuhelu pelastaa tilanteen pahenemiselta, mutta ongelmat kasvavat suuriksi, jos kommunikaatio katkeaa rakennuksen omistajien ja ylläpitäjien välillä.

Pitkä lista ratkaisuja

Selvitykseen on koottu pitkä lista ratkaisuehdotuksia. Vaikka vastauksissa näkyy työntekijöiden turhautuminen jatkuviin ongelmiin, ja aivoriihessä on ehdotettu jopa rakennusten räjäyttämistä, monet ehdotukset olisivat heti käytettävissä.

Sisäilmaongelmiin voidaan puuttua esimerkiksi kieltämällä ilmanvaihdon sulku viikonloppuina, ilmanpuhdistuskoneella ja viherkasvien lisäämisellä.

Jarno Tuimala on tyytyväinen selvityksen tuloksiin ja uskoo, että niistä on apua kunnille ja työpaikoille.

– Pelkäsin että sieltä tulee paljon syyttelyä, mutta tulokset ovat rakentavia. Niissä on samoja ratkaisumalleja, joita rakentamisen ammattilaisetkin ovat esittäneet. Tämä antaa uskoa, että asioita saadaan paremmalle tolalle.

Avainasemassa viestintä

Viestinnän kehittämistarve nousi esiin kaikista ongelmista puhuttaessa. Suurissa organisaatioissa viestinnän rooli korostuu, mutta harvinaista ei ole sekään, että monimutkaisten ongelmien syntipukiksi otetaan sisäinen viestintä.

Ilmiö on tuttu Fountain Parkin Valtarille. Viestinnässä toden totta on parannettavaa.

– Selvityksessä yllätti, että työntekijöiden oireita ei oteta tosissaan, ja että kaikilla ei ole tietoa, mihin niistä pitäisi kertoa. Se hahmotetaan, että työntekijän on tiedotettava ongelmista esimiestä, mutta esimiehen jälkeen viesti katoaa. Se seuraava vastuuhenkilö onkin ei kukaan.

Ulkoistamiset ovat voineet tehdä yksinkertaisistakin asioista monimutkaisia.

– Selvästi kaivataan siivoojia, joiden kanssa voi keskustella asioista joka päivä kasvokkain. Ulkoistettuun siistijään ei välttämättä ole kontaktia, eikä tiedetä mihin siivouksen puutteista voi huomauttaa, Valtari sanoo.

Mitään erikoista hyvään viestintään ei Valtarin mukaan tarvita. On vain huolehdittava siitä, että viestit vastaanotetaan, ja jatkosta kerrotaan avoimesti.

– Jos korjaustoimiin ryhdytään, kerrotaan myös niiden aikataulu. Jos päätetään, että mitään ei tehdä, sekin on kerrottava avoimesti, Valtari päättää.

Tehy: Rakennukset eivät saa sairastuttaa ihmisiä

Sisäilman laatu vaikuttaa merkittävästi sote-alan työntekijöiden jaksamiseen, sanoo Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä. Ergonomiaratkaisuja taas hankaloittaa se tosiasia, että kaikki tilat eivät vastaa tämän päivän tarpeita.

Tehy on teettänyt laajan kyselyn jäsenistön sisäilmaoireista vuonna 2017. Terveet tilat -selvitykseen haluttiin mukaan, koska suuri osa jäsenistön työpisteistä on julkisia rakennuksia, jotka ovat ikäkautensa lopuilla.

– Saamme viestejä uusienkin rakennusten ongelmista, ja monin paikoin työntekijät oireilevat korjausten jälkeenkin. Se on hyvin huolestuttavaa ja on kysyttävä, käytetäänkö rakentamisessa oikeaa osaamista, Ojanperä sanoo.

Ojanperä korostaa, että kaikissa organisaatioissa tarvitaan sisäilmatyöryhmä, joka seuraa tilannetta ja pohtii ratkaisuja heti ongelmien ilmetessä. Parasta osaamista on käytettävä paitsi rakentamiseen, myös tilojen kunnon selvityksiin. Kaikkien selvitysten tulokset on myös viestittävä selkeästi.

– Tämä on puute, josta liittoon tulee palautetta: Tutkimusten ja selvitysten tuloksia ei avata kunnolla työntekijöille.

Ojanperä peräänkuuluttaa kuntapäättäjien vastuuta.

– Omistajalla on vastuu rakennuksista. Se on muistettava. Meillä ei ole varaa sairastuttaa sote-alan tekijöitä työkyvyttömiksi.

OAJ: Eivät opettajat huvikseen valita

OAJ:ssa on tehty useita jäsenistön työtilojen ja sisäilmaongelmien selvityksiä. Työelämäasiamies Riina Länsikallion mukaan on selvää, että yhteistyö tilojen käyttäjien ja omistajien välillä ei toimi.

– Rakennusten ongelmat ovat niin läsnä meidän jäsentemme arjessa ja iholla, että liiton on pakko tutkia, selvittää ja vaatia muutosta.

Länsikallion mukaan Terveet tilat -selvityksessä pahimmiksi ongelmiksi nousseet lämpötila, ilmanvaihto ja melu liittyvät suoraan vanhan rakennuskannan kuntoon.

– Meluun voidaan vaikuttaa pedagogisestikin, mutta lämpötila ja ilmanvaihto ovat vain rakennuksiin ja niiden kuntoon liittyviä ongelmia.

Terveet tilat -raportti kertoo Länsikallion mukaan karusta arkitilanteesta: Kukaan ei ota vastuuta rakennusten ongelmista ja käyttäjien viestejä ei kuulla.

– Vastuu jää työntekijälle, mutta ei opettajalla eikä hänen esimiehelläänkään ole toimivaltaa rakennukseen. Liitossa on tiedetty jo vuosia, että tilojen käyttäjien ilmoituksia ei oteta kunnissa vakavasti.

Ongelmien ratkaisemiseksi Länsi-kallio perää toimintakulttuurin muutosta kuntakentälle.

– Opettajat eivät turhaan nosta asiaa esille. Muutakin työtä heillä riittää. Rakennuksissa jatkuvasti työskentelevän henkilöstön viesti kannattaa nyt ottaa vakavasti ja ryhtyä toimiin.