Kaikki julkaisut

Mitä tunnuslukuja sote-alueen johtamisessa tarvitaan?

Suomessa ei ole yhtenäistä sote-palvelujen verkostoa. Tämä käy ilmi mm. tutkimusjulkaisuissa ”Sisältöä soteuudistukseen”, ”Saadaanko sote-uudistuksella tasalaatua?” ja ”Miten sote-uudistus toteutetaan?” (www.kaks.fi). Ne paljastivat myös sen, että terveyspalveluissa on yli- tai alikäyttöä. Sekin tiedetään, mistä ongelmat johtuvat. Ne johtuvat ensisijaisesti johtamisesta. Valtakunnallisesti ei ole asetettu mitattavia tavoitteita. Sairaanhoitopiirien ja yksikköjen tasolla tehdään vuosibudjetti ja seurataan vain…

Kirjoittanut: Petra Kinnula, Teemu Malmi ja Erkki Vauramo

Julkaisu:

Lataa julkaisu (PFD)

Aineiston keruuaika: 2017

Tiivistelmä

Gallupin teemat

Suomessa ei ole yhtenäistä sote-palvelujen verkostoa. Tämä käy ilmi mm. tutkimusjulkaisuissa ”Sisältöä soteuudistukseen”, ”Saadaanko sote-uudistuksella tasalaatua?” ja ”Miten sote-uudistus toteutetaan?” (www.kaks.fi). Ne paljastivat myös sen, että terveyspalveluissa on yli- tai alikäyttöä. Sekin tiedetään, mistä ongelmat johtuvat. Ne johtuvat ensisijaisesti johtamisesta. Valtakunnallisesti ei ole asetettu mitattavia tavoitteita. Sairaanhoitopiirien ja yksikköjen tasolla tehdään vuosibudjetti ja seurataan vain rahan kulutusta. Eikä useissa niistä ole käsitystä suoritekustannuksista saatikka niiden systemaattisesta seurannasta. Tässä raportissa tarkastellaan niitä tunnuslukuja, joita terveydenhuollon johtamisessa nyt tarvitaan. Tavoitteet ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Näistä on sovittava yhdessä.

Gallupin tiedotteet

Tutustu myös näihin julkaisuihin

Tutustu myös näihin gallupeihin

  • 2026/I

    Asukkaiden näkemyksiä olojen ja palveluiden kehityksestä kotikunnassa lähivuosina, mielipiteet korruption yleisyydestä Suomessa ja asuinkunnassa, mielipiteet lahjuksen antamisesta ja ottamisesta, näkemykset vaikutusvallan jakautumisesta taloutta, työllisyyttä ja kilpailukykyä koskevissa asioissa, tyytyväisyys eri tahojen valtaan kotikunnassa. Tutkimusaineisto on kerätty 29.11.–3.12.2025 Gallup Kanavalla.

    Julkaisu:

  • KUNTIEN JA HYVINVOINTIALUEIDEN YHDYSPINNAT – palveluita yhteistyössä kansalaisten parhaaksi

    Miten kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö on rakentunut hyvinvointialueuudistuksen jälkeen? Tämä teos antaa jäsennetyn ja tutkimusperustaisen kokonaiskuvan siitä. Teoksen kymmenessä artikkeleissa tarkastellaan yhdyspintoja palvelujen järjestämisen, johtamisen ja arjen moniammatillisen työn näkökulmista. Keskiössä ovat vastuiden ja roolien selkeyttäminen, palveluintegraation haasteet sekä yhteistyön keskeiset edellytykset, kuten toimijoiden välinen luottamus ja toimiva tiedonkulku. Kirjoittajat tarjoavat analyyttistä jäsennystä ja käytännön…

    Kirjoittanut: Harri Jalonen, Miia Laasanen, Aino Rantamäki, Jaanet Salminen (toim.)

    Julkaisu:

  • Tarkastuksen paikka – julkishallinnon tilintarkastus tienhaarassa

    Nykymuotoinen julkishallinnon tilintarkastusjärjestelmä syntyi 30 vuotta sitten. Lainsäädännöllä siirtyminen auktorisoitujen tilintarkastajien (JHT) järjestelmään on onnistunut varsin hyvin. Sen sijaan julkishallinnon tilintarkastusmarkkinoiden kehittämisessä ollaan jääty puolitiehen. Markkinat eivät ole muodostuneet tilintarkastusyhteisöille riittävän houkutteleviksi. JHT-tilintarkastajien määrä vähenee. Ammattina JHT-tilintarkastus ei kiinnosta riittävästi, jotta uusia tarkastajia tulisi alalle ja jatkuvuus olisi turvattu. Samanaikaisesti tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin kohdistuva sääntely…

    Kirjoittanut: Aatos Hallipelto – Juha Huuskonen

    Julkaisu:

  • KANSALAISOSALLISUUDEN LUPAUS? KOHTI OSALLISTAVAN HYVINVOINTIVALTION PARADIGMAA

    Tämä teos tarkastelee suomalaisen hyvinvointivaltion muutosta osallisuuden näkökulmasta ja kysyy, miten kansalaiset voivat aidosti vaikuttaa omaan elämäänsä, palveluihin ja yhteiskuntaan. Teoksessa hahmotetaan osallistavan hyvinvointivaltion paradigmaa, sen lupauksia ja jännitteitä sekä niitä rakenteita, jotka mahdollistavat tai estävät osallisuuden toteutumisen. Tutkimuskirjallisuuteen ja ajankohtaisiin politiikkalinjauksiin tukeutuen teos analysoi demokratian, sosiaalipalvelujen ja työkykypolitiikan rajapintoja ja esittää tulevaisuuden skenaarioita osallisuuden…

    Kirjoittanut: Juha Hämäläinen, Jari Lindh, Jari Kainulainen

    Julkaisu:

  • 2025/2

    Suhtautuminen asumiseen ja muuttoalttius; kansalaisten näkemykset työllistymisen esteistä; meilipiteet aluetasojen kehityksestä ja tulevaisuudesta. Tutkimusaineisto on kerätty 19.9.–24.9.2025 Gallup Kanavalla.

    Julkaisu:

  • Kansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2024

    Kansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2024 Vuoden 2024 valtakunnallista yhteiskunnallista keskustelua hallitsivat Petteri Orpon hallituksen pyrkimykset kohentaa valtiontalouden tilaa ja tähän liittyvät säästö- ja leikkaustoimet. Myös hyvinvointialueet julkistivat sopeutus- ja säästösuunnitelmiaan. Vuoden loppupuoliskolla alkoi kampanjointi seuraavan kevään kunta- ja aluevaaleihin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan jatkui. Raportissa on neljä pääteemaa: kunta-asenteet, suhtautuminen maan talouden sopeutustoimiin, tulevat kunta-…

    Julkaisu:

  • KESÄT AVAUTUIVAT KESKUSTELUILLE SuomiAreena ja muut suomalaiset keskustelutapahtumat

    Jyväskylän Kesä ja Vaasan Kesä aloittivat yhteiskunnallisten keskustelujen järjestämisen 1960-luvun lopulla. Kului kolme vuosikymmentä, ja sitten vuonna 2006 Pori Jazzin kylkeen syntyi SuomiAreena. SuomiAreena inspiroi ihmisiä ja myötävaikutti siihen, että Suomeen luotiin parikymmentä keskustelutapahtumaa. Valtaosin kesäisin järjestettävien keskustelujen aiheina ovat olleet muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, oman paikkakunnan ja alueen tulevaisuus, Eurooppa, urheilu ja ympäristö.…

    Kirjoittanut: Esa Nieminen

    Julkaisu:

  • Kuntien valtionapujärjestelmä fiskaalin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta

    Petteri Orpon hallitus pyrkii uudistamaan kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän siten, että ne vastaavat kuntien uutta roolia sote-uudistuksen sekä TE-uudistuksen jälkeen. Hallitus pyrkii varmistamaan kaikkien kuntien edellytykset järjestää lakisääteiset peruspalvelut ottaen huomioon muuttotappiokuntien tarpeet ja alueiden erilainen demografinen kehitys. Samalla uudistus pyrkii vahvistamaan kasvavien kuntien ja kaupunkien edellytyksiä investoida kasvuun ja hoitaa sosiaalisia ongelmia. Edellä mainitut…

    Kirjoittanut: Lasse Oulasvirta

    Julkaisu:

  • Pikkukaupunkien laadulliset kasvu-urat

    Pieniä kaupunkeja ei rohkaista kehittymään omista lähtökohdistaan, vaan ne hakevat helposti kasvun malleja suuremmista kaupungeista. PILKKU-hankkeessa pyrittiin löytämään pikkukaupungeille vaihtoehtoisia tapoja luoda omanlaistansa urbanismia. Tavoitteena oli innostaa kaupunkeja pohtimaan, mitä niiden paikallisia voimavaroja ne voivat hyödyntää väestön ja talouden supistumisen olosuhteissa. Tutkimuksen kohdekaupunkeina olivat Alajärvi, Alavus ja Kauhava Etelä-Pohjanmaalta sekä Akaa, Ikaalinen ja Virrat Pirkanmaalta.…

    Kirjoittanut: Annuska Rantanen, Jaana Vanhatalo ja Ari Hynynen

    Julkaisu:

  • Yhdenvertainen oppimisen tuki lukiossa | Likvärdigt stöd för lärande i gymnasiet

    Oppimisen tuen kehittäminen lukioissa etenee nopeasti, mutta koulut ovat kehitysprosessin eri vaiheissa. Itä-Suomen yliopiston ja Åbo Akademin tutkimus perustui tarpeeseen vahvistaa lukiolaisten yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia. Tutkimuksessa selvitettiin rehtoreiden näkemyksiä oppimisen tuen hyvistä käytännöistä, resursseista, haasteista ja kehittämistarpeista. Tulosten perusteella annetaan suosituksia yhdenvertaisen tuen edistämiseksi sekä opiskelijoiden oppimisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Utvecklingen av lärandestöd i gymnasier går…

    Kirjoittanut: Kaisa Pihlainen, Emmi Kujala, Camilla Svens-Liavåg, Inka Turunen ja Kristina Ström

    Julkaisu: