Julkaisut
Säätiöllä on kolme julkaisusarjaa, joista osa on kuntien toimintaa tukevia tutkimuksia ja osa kirjoittajiensa kannanottoja tärkeisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin. Julkaisusarjojen teokset ovat saatavilla avoimesti ja maksutta säätiön kotisivuilta. Lähitulevaisuudessa teoksia voi ostaa painettuna verkkokirjakaupasta.
Lisätietoja KAKSin julkaisuista ja julkaisuprosesseista: sami.borg@kaks.fi
Tietoa julkaisusarjoista
Säätiön julkaisusarjat poikkeavat toisistaan. Tutustu julkaisusarjojen yleiskuvauksiin.
Gallup-aineistot
KAKS on teettänyt yhteiskunnallisia mielipidemittauksia jo 1990-luvulta alkaen. Erillinen gallupsivusto kokoaa säätiön teettämien kansalaiskyselyjen aineistoja 2010-luvulta nykypäivään.
-
Kuntayhtiöiden tarkastuksen ja arvioinnin organisointi ja läpinäkyvyys
Kuntayhtiöiden määrä ja kokonaisliikevaihto ovat kasvaneet 2000-luvulla selvästi. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida, onko kuntayhtiöiden tarkastuksen ja arvioinnin suorittajilla nykyisellään riittävät välineet toiminnan organisointiin ja läpinäkyvyyden turvaamiseen. Kuntayhtiöiden toiminnan järjestämisessä on otettava huomioon yritysoikeudellinen ja julkisoikeudellinen sääntely. Tutkimuksessa perehdytään omistajaohjauksen keinoihin tarkastuksen ja arvioinnin osalta sekä syvennytään kuntakonsernin kokonaisedun arviointiin. Lisäksi tarkastellaan kuntayhtiöiden tilintarkastusta ja tarkastuslautakunnan…
Julkaisu:
-
Kittilän opetukset Kirja oikeusvaltiosta ja virkavastuusta
Suomessa on tuhansia luottamushenkilöitä kunnissa, maakunnissa ja hyvinvointialueilla. Missä kulkevat laillisen ja laittoman päätöksen rajat? Milloin luottamushenkilö joutuu rikosoikeudelliseen vastuuseen? Kuinka luovaa oikeudenkäyttö voi olla? Voiko jollakin alueella olla oma lakinsa ja sille oma tulkintansa? Kuinka oikeusvaltio toimii? Näihin kysymyksiin antavat vastauksia tässä Polemia-sarjan kirjassa Kittilän päätöksentekoon liittyviä oikeusprosesseja jo lähes kymmenen vuotta läheltä seuranneet…
Julkaisu:
-
Toimeentulotuki ja aikuissosiaalityö Löytyykö keinoja toimeentulotuen tarpeen vähentämiseen?
Vuonna 2017 perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäivät kuntien aikuissosiaalityöhön. Muutoksen jälkeen monen toimeentulotukea tarvitsevan henkilön oli asioitava sekä Kelassa että kunnassa. Uudistus edellytti muutoksia myös Kelan ja sosiaalityön väliseltä yhteistyöltä ja työnjaolta. Tässä julkaisussa tarkastellaan toimeentulotukea ja aikuissosiaalityötä tarvitsevien henkilöiden palveluja ja etuuksia sekä Kelan ja sosiaalityön välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa…
Julkaisu:
-
TOTTA VAI TARUA – Soteuudistuksen himmeli-, byrokratia- ja kustannusten kasvuväitteet lukujen valossa – mitä pitäisi tehdä?
Mihin perustuvat väitteet soteuudistuksen hallintohimmeleistä ja ennen näkemättömästä kustannusten miljardikasvusta? Onko sotehallinto paisunut vai keventynyt? Mitä pitäisi tehdä? Näihin kysymyksiin antavat vastauksiaan lukujen valossa suomalaisen kunta- ja yhteiskuntapolitiikan vahvat tuntijat, kaupunkineuvos Hannes Manninen ja valtiopäiväneuvos Tapani Tölli.
Julkaisu:
-
Hyvinvointialueiden vaikuttamistoimielimet kansalaisosallistumisen kanavina
Tämä raportti käsittelee hyvinvointialueiden vaikuttamistoimielinten, eli nuorisovaltuustojen, vammaisneuvostojen ja vanhusneuvostojen toimintaa. Raporttiin on koottu perustietoa hyvinvointialueiden vaikuttamistoimielimistä, niiden organisoinnista ja asemasta ja erilaisista käytänteistä. Raportistamme selviää, että vaikuttamistoimielinten välillä on eroja niiden institutionaalisten toimintaedellytysten eri ulottuvuuksissa. Eroja on havaittavissa sekä hyvinvointialueiden sisällä että niiden välillä niin vaikuttamistoimielinten ko’oissa, jäsenten valitsemisperusteissa, kokousmäärissä, puhe- ja läsnäolo-oikeuksissa kuin…
Julkaisu:
-
2023/III
Luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin, arviot Suomen presidenteistä ja sopivasta valtajärjestelystä presidentin ja eduskunnan välillä, suhtautuminen äänioikeusikärajan alentamiseen ja mielipidetutkimuksiin osallistumisen rajaamiseen iän perusteella, arviot sote-uudistuksesta, uhkakuvat Suomen tulevaisuudesta, mitkä tahot vaikuttavat omiin mielipiteisiin
Julkaisu:
-
Kuntajohtajat kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä
Kuntajohtajien kanta: miten heidän omaa kuntaansa on kuultu hyvinvointialueen palveluverkon suunnittelussa, miten hyvinvointialuelain 14 § kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyöstä on käytännössä tähän mennessä toiminut, miten heidän oman kuntansa ja sen hyvinvointialueen yhteistyö on kaikkiaan toiminut sekä missä määrin ja miten jo tehdyt tai suunnitellut oman hyvinvointialueen päätökset tulevat tai todennäköisesti tulevat vaikuttamaan vastaajan oman kunnan…
Julkaisu:
-
Alueiden väliset elinvoima-, vetovoima- ja pitovoimaerot
Mistä oikein puhutaan, kun puhutaan kaupunkien ja kuntien elinvoimasta, vetovoimasta ja pitovoimasta? Mitä yhteistä käsitteillä on suhteessa toisiinsa ja miten ne eroavat toisistaan? Raportissa etsitään vastauksia näihin kysymyksiin. ”Voimatekijöiden” määrittelyn lisäksi raportissa verrataan kokonaisvaltaisesti alueiden välisiä elinvoima-, vetovoima- ja pitovoimaeroja Manner-Suomen kunnissa. Kuntia verrataan 20 erikseen valitun vertailukelpoisen muuttujan avulla. Muuttujista on muodostettu muuttujakohtaisen indeksoinnin…
Julkaisu:
-
Sote-tilojen käyttötarkoituksen muutos – käytöstä poistuvien tilojen kehittäminen resurssiviisaasti
Väestörakenteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan muutokset vaikuttavat palveluiden tilantarpeeseen. Vajaakäytölle jäävä rakennuskanta voi toimia tilaresurssina, jonka kautta tuetaan kuntien elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä. Tässä raportissa tarkastellaan sote-käytöstä poistuvien rakennusten kestävää uusiokäyttöä arkkitehtuurin ja tilasuunnittelun näkökulmasta. Joustavuus, käytettävyys ja esteettömyys ovat rakennuksen kestävyyden kriteereitä. Tarkastelemalla vaihtoehtoisia kehityspolkuja lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, voidaan löytää paikallisiin olosuhteisiin ja…
Julkaisu:
-
Maakunnat vertailussa – Taustaraportti maakuntien rakennetekijöistä ja KAKSin maakuntapuntareista
Raportti arvioi sitä, millaisten tekijöiden voidaan katsoa selittävän mielipide-eroja eri maakunnissa asuvien ihmisten välillä, sekä missä määrin ja miten objektiivisesti havaittavissa olevat maakuntien väestörakenne-erot ilmenevät maakuntien asukkaiden subjektiivisissa käsityksissä. Millä tavalla maakuntien väestörakenne-erot selittävät väestön suhtautumista oman maakuntansa tilaan ja tulevaisuuteen, ja miten erot maakuntien taloudellisessa tilanteessa heijastuvat käsityksiin oman maakunnan tilasta ja tulevaisuudesta? Raportti…
Julkaisu: