Julkaisut

Kunnat ovat suomalaisen elämänmuodon erottamaton osa. Kunta on lähes kaikkien kehdosta hautaan tarvitsemiemme peruspalvelujen lähellä oleva paikallinen tarjoaja. Kuitenkin juuri nyt kunnat ovat ahdingossa. Onko aika ajanut niiden ohi? Ovatko ne vain menneen ajan muistomerkkejä? Mitkä ovat kunnan eloonjäämisen ehdot? Näitä kysymyksiä selvittää professori Pertti Kettunen tutkimuksessaan. Hän tarkastelee kuntaa liiketaloustieteen näkökulmasta ja porautuu syvälle…

Onko suomalainen yhteiskunta lapsimyönteinen? Kuuluuko kunnallisessa päätöksenteossa lasten ilot ja itkut? Entä millaisia palveluita lapsi tarvitsisi? Tässä raportissa on kerätty lasten palvelujärjestelmässä toimivien ja niihin vaikuttavien aikuisten ajatuksia lasten arjesta. Esille nousee kipeitä ongelmia, mutta myös käytännössä hyväksi koettuja keinoja huomioida lasten tarpeita. Lukija haastetaan pohtimaan, mitä jokainen meistä voi tehdä.  

Etiikka on erilaisten asioiden pohtimista moraalin näkökulmasta. Moraali on yhtä kuin kaikki se, mitä kaikkien yhdessä on syytä vaatia jokaiselta erikseen, jotta yhteiselämän edellyttämä luottamus saadaan säilymään. Teologian tohtori ja käytännöllisen filosofian dosentti Terho Pursiainen on rakentamansa eettisen kokonaisnäkemyksen pohjalta jatkanut tutkimuksiaan erillisen kuntaetiikan tarpeellisuudesta ja sisällöstä. Kunnallisen arvokeskustelun käsitteet ovat olleet epäselviä, Pursiainen toteaa…

Kuntien hallinnon kehittämistä on leimannut managerismin korostaminen ja yleinen pyrkimys tehokkuuden lisäämiseen. Samalla kuntalaisten suoria osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia on pyritty parantamaan. Edustuksellisen kuntademokratian kehittäminen on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tässä tutkimuksessa puheenvuoron saavat väestömäärältään ja poliittiselta kulttuuriltaan hyvin erilaisten kuntien luottamushenkilöt. Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen tutkijat dosentti Ilkka Ruostetsaari ja yht. maist. Jari Holttinen selvittävät…

Kunta vastaa palvelujen tuottamisen ohella yhä enemmän paikallisesta hyvinvoinnista ja kehityksestä. Kunta onkin ymmärrettävä kunnan – tai kaupungintaloa laajemmaksi kokonaisuudeksi, yhteisöksi. Muutos viranomaisen ja palveluyrityksen roolista eräänlaiseksi kansalaiskunnaksi luo vaatimuksia myös johtamisen uudelleenarviointiin. Maamme kuntien johtamisjärjestelmä eroaa suuresti useimpien Euroopan maiden järjestelmistä. Muiden maiden järjestelmiä ja niihin tehtyjä muutoksia tunnetaan meillä heikosti. Keskustelu kunnan johtamisjärjestelmästä…

Työttömyyden alue-erot kasvoivat Suomessa 1990-luvulla voimakkaasti. Tässä tutkimuksessa eritellään yksityisen sektorin työpaikkojen syntymistä ja häviämistä. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan työntekijävirtoja maakunnittain. Tutkimuksen Työpaikkojen syntyminen ja häviäminen maakunnissa on tehnyt Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Petri Böckerman.  

Kunnallisalan kehittämissäätiö päätti kesällä 1999 teettää selvityksen kuntatutkimuksen tilasta ja tarpeesta käytännön kunnalliselämän näkökulmasta. Selvityksen on tehnyt emeritusprofessori Olavi Borg. Selvitysmiehen raportti Tiedon vaje kunnissa pohjautuu kolmeen kyselytutkimukseen, joissa kartoitettiin kunta-alan tutkimustiedon tarvetta, tietolähteitä, tiedon välittymistä ja perillemenoa sekä kuntien suhteita alan tutkimuslaitoksiin, korkeakouluihin ja muihin tiedontuottajiin. Kyselyt osoitettiin kunnanjohtajille, kunnansihteereille, kuntien tietohuollosta vastaaville ja…

Maaseutua on pidetty taantuvana, eikä sen kykyyn selviytyä ole aina uskottu. Maaseudun menestyjät -tutkimuksessa kuitenkin osoitetaan, että maaseudulla on mm. paljon menestyviä yrityksiä, jotka toimivat alueensa kehityksen vetureina. Tutkimuksessa eritellään näiden yritysten menestyksen perustana olevia tekijöitä sekä sen esteitä, ongelmia ja uhkia. Lisäksi tutkimuksessa esitellään maaseutua yritysympäristönä ja pyritään kehittämään arviointimenetelmä, jonka avulla tukea hakevan…

Marjaana Kopperin Helsingin yliopistossa tekemässä tutkimuksessa tarkastellaan globaalistumisprosessia etiikan näkökulmasta. Keskustelu siitä, kenen ehdoilla globaalia taloutta ohjataan, on käymässä yhä tärkeämmäksi. Jos talouden vapauttamista perustellaan kaikkien hyvinvoinnin lisääntymisellä, on taloudellisten näkökohtien lisäksi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota myös eettisiin, sosiaalisiin ja ekologisiin tekijöihin. Globaalitalous tuokin poliittisille päättäjille uudenlaisia haasteita ja vaatimuksia. Päättäjien on niin kansainvälisellä kuin…

Julkisuuskoe on raportti Savon Sanomissa syksyllä 1998 käynnistyneistä kansalaisjournalismihankkeista. Julkisuuskokeessa 46 pohjoissavolaista nosti pienryhmäkeskusteluissaan esiin itseään askarruttavia ongelmia ja kehitteli niihin ratkaisuja. Miten journalismi voisi tukea kuntalaisia julkisen keskustelun osallistujina? Miten kuntajulkisuuden rooleja pitäisi ajatella uudelleen? Julkisuuskoe ei mittaa mitään. Sen sijaan se ottaa mittaa käsityksistämme demokratiasta, kansalaisuudesta ja julkisuudesta. Julkisuuskokeessa koetellaan maakuntalehden uutisrutiineja, kunnanisien…