Julkaisut
Säätiöllä on kolme julkaisusarjaa, joista osa on kuntien toimintaa tukevia tutkimuksia ja osa kirjoittajiensa kannanottoja tärkeisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin. Julkaisusarjojen teokset ovat saatavilla avoimesti ja maksutta säätiön kotisivuilta. Lähitulevaisuudessa teoksia voi ostaa painettuna verkkokirjakaupasta.
Lisätietoja KAKSin julkaisuista ja julkaisuprosesseista: sami.borg@kaks.fi
Tietoa julkaisusarjoista
Säätiön julkaisusarjat poikkeavat toisistaan. Tutustu julkaisusarjojen yleiskuvauksiin.
Gallup-aineistot
KAKS on teettänyt yhteiskunnallisia mielipidemittauksia jo 1990-luvulta alkaen. Erillinen gallupsivusto kokoaa säätiön teettämien kansalaiskyselyjen aineistoja 2010-luvulta nykypäivään.
-
Pendelöinkö vai muutanko?
Joka kolmas suomalainen käy töissä kotikuntansa ulkopuolella. Ihmiset ovat valmiita pidempiin työmatkoihin, ja paikallisista työmarkkinoista tulee yhä laajempia. Suurimmissa keskuksissa pendelöinti on tärkeä tekijä työvoiman saatavuuden ja maaseudulla ja harvaan asutuilla seuduilla asukkaiden työllisyyden ja väestöpohjan kannalta. Raportissa kuvataan pendelöinnin merkitystä erityyppisillä alueilla ja selvitetään, miten pendelöintipäätös riippuu henkilökohtaisista ominaisuuksista kuten koulutuksesta, iästä, perhesuhteista ja…
Julkaisu:
-
Kuntarakenne murroksessa
”Kunnassa täytyisi olla vähintään 4000 asukasta tai pinta-alan vähintään 1000 neliökilometriä ja kunnan alueen täytyisi olla ehyt. Ratkaisu olisi toteutettavissa kuntajakolain lisäyksillä, jotka kieltäisivät sisäkkäiset kunta-asetelmat ja toisistaan irrallisista alueista muodostuvat kunnat sekä molemmat kokominimit alittavat kunnat.” Näin ehdottaa tutkimuksessa ”Kuntarakenne murroksessa” dosentti, yhteiskuntatieteiden tohtori Toivo Pihlajaniemi. Hän on toiminut pitkään sisäasiainministeriön kuntaosastolla. Tutkimuksessaan Pihlajaniemi…
Julkaisu:
-
Maahanmuuttajan kotikunta
Muuttovirrat globaalistuivat 1900-luvun lopulla. Suomeen suuntautuva muuttoliike on osa maailmanlaajuista prosessia. Kotimaamme on vähitellen muuttunut työvoiman luovuttajasta maahanmuuttajia vastaanottavaksi maaksi. Yhä useampi meistä kohtaa eri etnisiin ryhmiin kuuluvia ihmisiä päivittäin koulussa, työpaikalla ja asuinalueella. Tämä kirja tuo esille maahanmuuttajien kokemuksia asuinkunnasta, työllistymisestä, sosiaalisista suhteista ja lasten kasvattamisesta monikulttuurisuuteen. Puheenvuoron saavat maahanmuuttajat. Heidän asemansa kuntalaisena on…
Julkaisu:
-
Valtio, kunta ja Euroopan unioni
Euroopan unioni ja sen edeltäjät ovat olleet ennen muuta ylikansallisen taloudellisen integraation tiennäyttäjiä. Yksilön asema sai yhteisöajattelussa jalansijaa vasta jälkijunassa. Juopa, joka on kansalaisten ja instituutioiden välillä, voi arvaamattomina kansanäänestyksen tuloksina heikentää koko yhteisön uskottavuutta. Tampereen yliopiston oikeustieteiden laitoksella tehty tutkimus analysoi Suomen unionijäsenyyden vaikutusta valtion ja kuntien taloudelliseen päätösvaltaan. Siinä nousevat keskeisesti esiin talous-…
Julkaisu:
-
Paljonko verorahoilla saa?
Tutkimus Paljonko verorahoilla saa? kartoittaa ensimmäisenä maassamme kuntien peruspalvelutarjonnan kustannustehokkuutta kokonaisuudessaan. Tutkimus hyödyntää Tilastokeskuksen keräämiä tietoja koulutuksen, perusterveydenhuollon ja sivistyspalveluiden määristä ja rahankäytöstä. Kullekin kunnalle on laskettu vuosittaiset kustannustehokkuusluvut. Kuntien väliset tehokkuuserot ovat merkittäviä. Tämän jälkeen eroja selitetään taustatekijöillä, jotka kuvaavat kuntien kokoa, sijaintia ja rakennetta, palvelutarjontaa, sosioekonomisia tekijöitä, kustannustasoa, valtionapujärjestelmää sekä kunnallispolitiikkaa. Tutkimuksen ovat…
Julkaisu:
-
Tutkimus alaistaidoista kunnissa
Tutkimus julkaistaan ainoastaan verkkojulkaisuna. Onko kunta hyvä työnantaja ja teettääkö kunta hyvää työtä? Pitääkö slogan ”Henkilöstö on firman tärkein voimavara” paikkansa myös kuntasektorilla? Millä johtamisen menetelmillä kunnan työntekijät ovat motivoituneita, työtään arvostavia, hyvinvoivia ja alaistaidoiltaan hyviä? Tämän julkaisun tarkoituksena on pohtia henkilöstöhallinnon ja henkilöstön kehittämisen keskeisiä kysymyksiä kuntatyön näkökulmasta. Erityisenä pohtimisen kohteena ovat ns. alaistaidot.…
Julkaisu:
-
Kuntien arvoperheet
Elinkeinopolitiikka on muuttunut verkottuneeksi, kuntarajat ylittäväksi toiminnaksi. Tässä julkaisussa esitetään kuntien elinkeinotoiminnan kehittäjille tarkoitettu tulevaisuustyöskentelyn toimintamalli, Arvopro-menetelmä. Sen avulla voidaan etsiä seutukuntien kunnista arvopohjaltaan yhtenäisiä alueita. Samalla voidaan selvittää kuntien yhteistyön hedelmällisyyttä seutukunnan sisällä ja myös seutukunnan rajojen yli. Menetelmän avulla on mahdollista hahmottaa myös mm. alueen elinkeinorakennetta, osaamiskeskittymiä, seutukuntien kehittämiskeskusten onnistumista toimissaan sekä mahdollisia…
Julkaisu:
-
Kunnat valtion valvonnassa
Kuntiin kohdistuvaa hallinnollista valtionvalvontaa pidetään itsestään selvänä asiana, mutta onko se sitä. Eivätkö kuntien organisaatioiden hyvä ammattitaito ja luotettavuus, hallintolainkäyttöjärjestelmän kehittyminen ja vaatimus julkisen toiminnan muuttumisesta kumppanuusperusteisesti toimivaksi ole vieneet pohjaa entisen kaltaiselta ylemmyyteen perustuvalta kuntien kaitsemiselta? Mihin valtion oikeus perustuu? Valtionvalvontaa ja sen perusteita ei maassamme ole kriittisesti analysoitu. Kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynänen liittää…
Julkaisu:
-
Tarkastuslautakunta kunnan päätöksenteossa
Vuoden 1995 uudella kuntalailla pyrittiin vahvistamaan valtuuston asemaa ja kunnallista demokratiaa. Valtuustosta haluttiin tehdä tulosjohtamisen avulla strateginen johtaja, joka määrittelee kunnan kehittämisen tavoitteet. Näiden tavoitteiden toteutumisen arviointi ja valvonta annettiin uuden organisaation, tarkastuslautakunnan, vastuulle. Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen tutkijat Ilkka Ruostetsaari ja Jari Holttinen selvittivät, minkälaiseksi kuntien luottamushenkilöiden mielestä tarkastuslautakunnan asema ja tehtävät ovat…
Julkaisu:
-
Sosiaalinen pääoma Suomen kunnissa
Kuopion yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että sosiaalisella pääomalla on oma paikkansa aineellisen ja henkisen pääoman rinnalla. Se on siis aidosti oma ilmiönsä, ei vain talouden jatke, kuten joskus arvostellaan. Tutkimuksen tulokset kertovat, että sosiaalista pääomaa pidetään kunnissa merkittävänä asiana. Sen perusulottuvuus koskee luottamusta demokratian toimivuuteen ja hyvään hallinnointiin. Sen muita keskeisiä ulottuvuuksia ovat mm. kunnan…
Julkaisu: