Julkaisut

Marjaana Kopperin Helsingin yliopistossa tekemässä tutkimuksessa tarkastellaan globaalistumisprosessia etiikan näkökulmasta. Keskustelu siitä, kenen ehdoilla globaalia taloutta ohjataan, on käymässä yhä tärkeämmäksi. Jos talouden vapauttamista perustellaan kaikkien hyvinvoinnin lisääntymisellä, on taloudellisten näkökohtien lisäksi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota myös eettisiin, sosiaalisiin ja ekologisiin tekijöihin. Globaalitalous tuokin poliittisille päättäjille uudenlaisia haasteita ja vaatimuksia. Päättäjien on niin kansainvälisellä kuin…

Julkisuuskoe on raportti Savon Sanomissa syksyllä 1998 käynnistyneistä kansalaisjournalismihankkeista. Julkisuuskokeessa 46 pohjoissavolaista nosti pienryhmäkeskusteluissaan esiin itseään askarruttavia ongelmia ja kehitteli niihin ratkaisuja. Miten journalismi voisi tukea kuntalaisia julkisen keskustelun osallistujina? Miten kuntajulkisuuden rooleja pitäisi ajatella uudelleen? Julkisuuskoe ei mittaa mitään. Sen sijaan se ottaa mittaa käsityksistämme demokratiasta, kansalaisuudesta ja julkisuudesta. Julkisuuskokeessa koetellaan maakuntalehden uutisrutiineja, kunnanisien…

Kunnissa siirryttiin vuoden 1997 alussa kirjanpitolainsäädännön ja liikelaskennan piiriin. Mutta oliko liikelaskentaan siirtyminen ja siihen perustuva tilinpäätösraportointi kunnille todellinen innovaatio vai ei? Tuottaako liikelaskenta selvempää ja luotettavampaa informaatiota kunnan taloudesta kuin entiset laskentajärjestelmät? Mitä kuntien päättäjät ja tiedon käyttäjät sanovat uudistuksesta? Professori Salme Näsin ja tutkija Juha Keurulaisen kirjassa tarkastellaan kuntien kirjanpidon ja tilinpäätösraportoinnin uudistusta…

Julkinen sektori ja varsinkin kunnat ovat jääneet vähälle huomiolle keskusteltaessa talous- ja rahaliitosta, Emusta. Niillä on kuitenkin merkittävä rooli Emun valmistelussa ja siirtymävaiheen onnistumisessa. Eurooppa-Instituutin tutkimuksessa haettiin vastausta mm. kysymyksiin, miten Euroopan integraatio ja mahdollinen talous- ja rahaliitto vaikuttavat kuntien talouteen, alueelliseen toimintaympäristöön ja alueellisiin tulotasoeroihin ja miten kunnat voivat valmistautua uuteen tilanteeseen. ”Emu –…

Kunnat ovat ristiriitaisten vaatimusten edessä: valtiovalta lisää niiden vastuuta kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisesta ja edellyttää toisaalta menojen vähentämistä. Hyvinvointipalvelujen rahoittaminen, järjestäminen ja tuottaminen on kunnille kokonaisrasite, jonka keventämiseen on syytä etsiä uusia malleja. Tutkimuksen ”Vaihtoehdoksi osuuskunta – yhteisö kunnan palvelutuotannossa” on tehnyt Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen tutkijaryhmä. Se on jatkoa säätiön aiemmille kunnallisten palvelujen järjestämistä ja…

Neljänkymmenen viime vuoden aikana Suomen asuttu alue on pienentynyt, väestömäärä lisääntynyt ja väestöntiheys kasvanut. Jos sama suuntaus jatkuu, tulevaisuuden väestökasvualueita ovat lähinnä Helsingin kehyskunnat sekä muutamat yliopistokaupungit ympäristöineen. Suomen alueiden välillä on huomattavia suorituskyvyn eroja. Nykykehityksellä vuonna 2020 suurin osa arvonlisäyksestä syntyy muutamassa voimakkaimmin kasvavassa maakunnassa. Vuoteen 2030 on kolme skenaariota: 1. Palveluvaltainen ympäristö-Suomi, 2.…

Ammattikorkeakoulut ovat kehittyneet runsaassa vuosikymmenessä tärkeiksi alue-kehitystyön tekijöiksi. Kunnat omistavat myös useimmat ammattikorkeakoulut, mutta ylläpitäjän ohjausta on rajattu ja korkeakouluille on annettu sisäinen autonomia. Nämä periaatteet vahvistettiin runsas vuosi sitten voimaan tulleessa ammattikorkea-koululaissa. Dosentti Pentti Puoskari arvioi kirjassaan, millaista kunnallinen ohjaus ammatti-korkeakouluissa on ja miten korkeakoulun ylläpitomuoto vaikuttaa kuntien intressien toteutumiseen ja ohjauskäytäntöihin. Kirjassa hahmotellaan…

Yhteisöveron jako valtion ja kuntien välillä on ollut suuren huomion kohteena. Sen ohella on kuitenkin muitakin kuntien tulopohjaan vaikuttavia verotuksen sääntöjä, mm. eri vähennykset laskettaessa verotettavaa tuloa kunnallisverotuksessa. Myös sillä on merkitystä, mitkä tulot ovat pääomatuloja ja mitkä ansiotuloja, sillä pääomatuloista menee vero valtiolle. Marko Taipale ja Max Arhippainen ovat selvittäneet Pellervon taloudellisessa tutkimuslaitoksessa, miten…

Emeritusprofessori Lauri Hautamäen tutkimuksessa osoitetaan joidenkin maaseutukuntien menestyneen viime vuosina erinomaisesti ja menestyksen olleen teollisuuden ansiota. Erityisen hyviä tuloksia ovat saavuttaneet laajenevien alojen toimialakeskittymät, jotka muodostuvat lähellä toisiaan sijaitsevista, keskenään yhteistyötä tekevistä saman alan yrityksistä. Toimialakeskittymät ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa ja pystyvät kilpailemaan suurtenkin yritysten kanssa. Valtakunnallisessa maaseutupolitiikassa teollisuuden kehittäminen on jäänyt taustalle, ensi…

Onko hyväksyttävää houkutella ihmisiä syrjäseuduille rahaetuisuuksilla? Tai miten palkitaan päätös pysyä siellä? Ja olisiko ns. Norjan malli meille aluepolitiikan viisasten kivi? Muuttoliike on toiminut kaupunkien ja kasvukeskusten resurssina, mutta se voisi olla myös inhimillistä pääomaa menettäneiden alueiden voimavara. Muuttamiseen voidaan vaikuttaa. Tässä Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena on ihmisten muuttohalukkuuteen vaikuttaminen erilaisten tukimuotojen avulla.