Julkaisut

Henkilöstöpolitiikka on kunnissa tärkeä ja vaikea asia. Ja se tulee olemaan yhä tärkeämpi ja yhä vaikeampi työvaatimusten lisääntyessä sekä taloudellisen tiukkuuden ja ikääntymisen seurauksena. Näitä ongelmia on usein katsottu johtamistehtävien vaatimusten kautta. Kaikki kuntatyöntekijät kaupungin- ja kunnanjohtajia myöten ovat jonkun alaisia. Mitä alaistaidot ovat ja mitä ne merkitsevät hyvässä työyhteisössä? Tämän Suomessa vähän käsitellyn aiheen…

Valta kiinnostaa monia. Sitä myös joko on tai ei ole. Ketkä kunnassa ovat niitä, joilla sitä on? Tätä pohtii professori Matti Wiberg Polemia-sarjan kirjassaan Valta kunnassa. Teksti perustuu osaltaan hänen tutkimuksiinsa siitä, kuinka suuri äänestysvalta on eri poliittisilla puolueilla kunnallisvaa-lien perusteella. Tämän lisäksi monipuolisen käsittelyn saavat mm. virkavalta, kaverivalta, asukasvalta, mielipidevalta ja yhteisövalta.

Yhteiskunnallisissa puheenvuoroissa eräs vakio-osuus on väestön ikääntyminen sekä meillä Suomessa että laajemminkin läntisissä talouksissa, erityisesti Euroopassa. Tai ainakin näin pitäisi olla. Ikääntyminen tulee vaikuttamaan meillä esimerkiksi palvelutarpeisiin, työvoiman saatavuuteen, talouteen, politiikkaan, eläkkeisiin ja maahanmuuttopolitiikkaan. Mistä ilmiössä on kysymys ja miten sen negatiivisiin vaikutuksiin voidaan varautua? Tätä tarkastelee dosentti Tarmo Pukkilan kirjoittama Polemia-julkaisu Ikävallankumous. Kirjassa näkyy…

Kunnat näyttävät toisenlaisilta, kun niitä katsotaan valtion puolelta. Näkökulma on tärkeä, sillä valtionhallinto vaikuttaa paljon, kuntien mielestä usein liian paljon, kuntien asemaan ja toimintaan. Ilman avointa vuoropuhelua ei synny ymmärrystä eikä aitoa uuden hakemista valtion ja kuntien työnjaossa. Kansliapäällikkö, dosentti Markku Lehto on palvellut pitkään valtiota. Hän on maamme parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita. Hänen…

Kunnallisvaalivuonna toteutettu Kansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2004 erittelee kansalaisten ja nykyisten kunnanvaltuutettujen mielipiteitä tärkeistä kunta-asioista. Kyselytutkimuksella haetaan lisäksi vastauksia valtuutetulta vaadittavista ominaisuuksista. Siitä selviää myös, onko halukkuus osallistua politiikkaan ja erityisesti kunnallispolitiikkaan nousussa vai laskussa. Tutkimuksen, kuten sarjan aiemmatkin osat, on Kunnallisalan kehittämissäätiön toimeksiannosta toteuttanut TNS Gallup Oy (ennen Suomen Gallup Oy). Hankkeen suunnittelijana…

Yliopistojen merkitys uusien yhteiskunnallisten kehittämissuuntien löytämiseksi ja niiden toteuttamisen helpottamiseksi on tunnustettu mm. antamalla yliopistoille tätä koskeva ns. kolmas tehtävä, vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tätä tehtävää käsiteltiin yliopistolaitoksesta käsin viime vuonna ilmestyneessä Polemia-julkaisussa nro 44. Entä miltä näyttää yliopistojen tehtävä yhteiskunnan puolelta katsottuna? Miten yliopistoja tulisi kehittää yhteistyössä myös elinkeinoelämän kanssa? Näitä näkökulmia valaisee valtiotieteiden…

Joensuun yliopiston sosiaalioikeuden professori Pentti Arajärvi on aiemmissa työtehtävissään keskeisesti vaikuttanut monien lakien valmisteluun ja tutkinut niiden toteutumista. Vahvalla asiantuntemuksellaan hän piirtää tässä Polemia-sarjan julkaisussaan kokonaiskuvan hyvinvointiyhteiskunnasta ja sen paremmaksi kehittämiseen tarvittavista toimista.

Mitä todella tarkoitetaan , kun puhutaan kunnallisesta itsehallinnosta? Mistä kunnallishallinto juontaa juurensa? Millaisen murroksen se koki 1980- ja 1990-lukujen taiteessa ja miksi? Mikä on kunnallishallinnon nykytila ja mikä on sen tulevaisuus? Miten käy edustuksellisen demokratian? Näihin kysymyksiin vastaa ja niistä virittelee keskustelua hallintotieteiden tohtori, oikeustieteen lisensiaatti, entinen kaupunginjohtaja Kauko Heuru kirjassaan Itsehallinnon aika. Polemia 40.pdf

Kuntien johtajat, kunnanjohtajat ja kaupunginjohtajat ovat kunnissa keskeisessä asemassa. He voivat viedä asioita eteenpäin tai estää jotain toteutumasta. Heidän todellista asemaansa lähipiirissä ei kuitenkaan ole nimeksikään tutkittu. Vuotuinen kyselytutkimuksemme on siis tällä kertaa fokusoitu kuntien johtajiin. Niinpä sen nimeksikin on annettu ”Sinä kunnanjohtaja”. Kunnanjohtajia arvioivat hallitusten puheenjohtajat ja ammattijärjestöjen luottamushenkilöt. Heidän näkemyksiään verrataan paitsi toisiinsa…

Mihin maakuntia tarvitaan? Mitä maakunnille pitäisi tehdä? Kaikki valta maakunnille! Maakunta on osoittautunut suomalaisessa aluehallintoa koskevassa keskustelussa ikuisuusasiaksi. Muutaman rauhallisen vuoden jälkeen kaikki merkit keskustelun uudelleen riehahtamiseen ovat olemassa. Tässä kirjassa tarjotaan keskusteluun tuoretta ainesta, uusia ajatuksia. Maakunnille haetaan paljon hallintoratasta suurempi merkitys. Jopa autonomisen, itse lakinsa säätävän maakunnan mahdollisuus vilahtaa pohdinnoissa. Dosentti, hallintotieteiden tohtori…