Julkaisut

Onko alustaekosysteemeistä hyötyä kunnille? Tutkimuksessa kuvataan ja analysoidaan, miten yksityisen sektorin ylläpitämillä digitaalisilla alustoilla kansalaiset, kunnat, paikalliset yritykset ja valtio osallistuvat aluekehittämiseen yli sektorirajojen. Tutkitun alustaekosysteemin toimintaperiaatteet koostuvat jaetusta päämäärästä, osallistavuudesta, digitaalisesta teknologiasta välittävänä rakenteena, suostuttelevasta ohjausvallasta ja vastavuoroisesta motiivirakenteesta. Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmä edustaa uudenlaista alusta-ajattelua ja järjestelmätason alustaekosysteemi-innovaatiota, joita voisi hyödyntää Suomen kuntien kehittämisessä.

Euroopan unionin rakennerahastot ovat tärkeä aluekehitysmekanismi kunnille ja maakunnille. Kunnilla on keskeinen rooli sekä rakennerahastohankkeiden toteuttajina että osarahoittajina. Kaikilla kunnilla ei ole kuitenkaan samanlaisia mahdollisuuksia ja resursseja suunnitella, toteuttaa ja hallinnoida rakennerahastohankkeita. Kuntien roolia rakennerahastotoiminnassa tulee tarkastella tulevaisuudessa entistä laaja-alaisemmin. Tutkimus osoittaa, että kuntien toiminnalla ja osallisuudella on suuri vaikutus hankkeiden alueellisen vaikuttavuuden sekä tavoitteellisen…

Kuntademokratia on kansanvaltamme perusta. Edustava joukko kuntapäättäjiä, 1362 valtuutettua, arvioi tässä raportissa oman ja valtuustonsa työn onnistumista. Kevään 2021 kuntavaalien ja samalla kuntien tulevan työlistan asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen. Valtuutetut ottavat kantaa myös uusimpaan sote-uudistukseen ja sen rahoitukseen. Lopuksi puntarissa on suomalaisen median uutisten luotettavuus.

Omaishoitajien hyvinvointi nousee tärkeäksi kysymykseksi, kun mietitään omaishoidon kehittämistä. Omaishoitotyö tulisi nähdä koko yhteiskuntaa tukevana voimavarana, jonka avulla säästetään yhteiskunnan resursseja ja mahdollistetaan hoidettavien kotona asuminen. Omaishoitajien tuki on kuitenkin usein hajanaista ja epäselvää. Omaishoitajien kuormitustekijät näyttäytyvät moninaisina ja koko elämään vaikuttavina asioina. Tässä Oulun yliopiston tuotantotalouden työhyvinvointi ja tuottavuus -tutkimustiimin tutkimuksessa kuvataan omaishoitajien kokemia…

Tämän raportin tavoitteena on löytää ja tuoda julkiseen keskusteluun mahdollinen selviämispolku, jolla Suomen kansainvälisesti arvostettu sosiaali- ja terveydenhuolto selviää sekä ikääntymisestä että kevään 2020 kriisistä. Raporttimme perustuu julkisiin rekisteritietoihin ja vertaa Suomen järjestelmää kansainväliseen kehitykseen. Raportissa tulee esille alueellinen vaihtelu sekä resurssien käytössä että tuotettujen suoritteiden määrissä, joka sote-tuotannossa edelleen vallitsee.

Muistan pienenä halunneeni kaivaa kuopan maahan päästäkseni Kiinaan. Tunnelin kautta en ole Kiinaan päässyt, mutta kasvatustieteen tohtorin ja sivistysjohtajan ominaisuudessa olen luennoinut Kiinan eri kaupungeissa. Olen myös johtanut Opetushallituksen tukemaa yhteistyöhanketta Chongquingin Xiejauwanin kouluun mänttävilppulalaisten koulujen ja Serlachius-museon kanssa. Tässä tutkimuksessa olen selvittänyt, mitä on koulutusvienti ja kunnan rooli siinä, millaista hyötyä koulutusvienti voisi tuoda…

Kunnat joutuvat ottamaan toiminnassaan yhä enemmän huomioon maahanmuuttajat. Tutkimusraportti käsittelee maahanmuuttajien kotouttamista. Raportin pääpaino on neljän suuren kaupungin (Helsinki, Oulu, Tampere ja Turku) tarkastelussa. Raportin johtopäätöksissä esitetään myös toiminnan kehittämisen kohteita. Tutkimus on tehty Siirtolaisuusinstituutissa Turussa.

Työllisyydenhoidossa on otettava huomioon sosiaalipalvelunäkökulma sekä elinvoiman näkökulma. Mihin suuntaan kunnan palveluja on vietävä, jotta pystytään hoitamaan työllisyyttä tuloksellisesti myös tulevaisuudessa? Kokonaisnäkemys kunnan työllisyydenhoidosta taloudellisella ja toiminnallisella tasolla mahdollistaa vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin. Palveluntuottajien toimintamallin kehittäminen, ammattiosaamisen sisältö, työnantajayhteistyö ja ohjauksen tavoitteellisuus nousivat esille työllisyyttä edistävinä elementteinä. Vates-säätiön toteuttamassa tutkimuksessa kerättiin aineistoa viideltä alueelta sekä…

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö päätti tehdä yhdessä Suomen Kuntajohtajat ry:n kanssa kyselytutkimuksen kuntajohtamisen tulevaisuudesta. Kysely kohdistui ensi sijassa kuntiin. Siinä selvitettiin näkemyksiä eri tahojen vaikutusvallasta kunnan johtamiseen, tulevaisuuden kunnan johtamismallista, kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista, suurimmista johtamisen haasteista, hyvän kuntajohtajan ominaisuuksista sekä kuntien tulevista tehtävistä. Osa kysymyksistä oli samoja kuin säätiön vuoden 1999 tutkimuksessa Sinä kunnanjohtaja.

Miltä kuulostaa väline, jolla voidaan varhaiskasvatuksessa lisätä lasten osallisuutta oman oppimisensa suunnittelussa ja arvioinnissa, tukea lapsen monipuolista kasvua ja kehitystä sekä edistää päiväkodin ja vanhempien välistä yhteistyötä? Voisiko tällainen lapsilähtöinen työkalu soveltua pedagogiseen dokumentointiin ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen näkyväksi tekemiseen? Voisiko digitaalinen portfolio parhaimmillaan olla tätä kaikkea ja miten? Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa seurattiin kahden vuoden…