Julkaisut

Nykymuotoinen julkishallinnon tilintarkastusjärjestelmä syntyi 30 vuotta sitten. Lainsäädännöllä siirtyminen auktorisoitujen tilintarkastajien (JHT) järjestelmään on onnistunut varsin hyvin. Sen sijaan julkishallinnon tilintarkastusmarkkinoiden kehittämisessä ollaan jääty puolitiehen. Markkinat eivät ole muodostuneet tilintarkastusyhteisöille riittävän houkutteleviksi. JHT-tilintarkastajien määrä vähenee. Ammattina JHT-tilintarkastus ei kiinnosta riittävästi, jotta uusia tarkastajia tulisi alalle ja jatkuvuus olisi turvattu. Samanaikaisesti tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin kohdistuva sääntely…

Tämä teos tarkastelee suomalaisen hyvinvointivaltion muutosta osallisuuden näkökulmasta ja kysyy, miten kansalaiset voivat aidosti vaikuttaa omaan elämäänsä, palveluihin ja yhteiskuntaan. Teoksessa hahmotetaan osallistavan hyvinvointivaltion paradigmaa, sen lupauksia ja jännitteitä sekä niitä rakenteita, jotka mahdollistavat tai estävät osallisuuden toteutumisen. Tutkimuskirjallisuuteen ja ajankohtaisiin politiikkalinjauksiin tukeutuen teos analysoi demokratian, sosiaalipalvelujen ja työkykypolitiikan rajapintoja ja esittää tulevaisuuden skenaarioita osallisuuden…

Petteri Orpon hallitus pyrkii uudistamaan kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän siten, että ne vastaavat kuntien uutta roolia sote-uudistuksen sekä TE-uudistuksen jälkeen. Hallitus pyrkii varmistamaan kaikkien kuntien edellytykset järjestää lakisääteiset peruspalvelut ottaen huomioon muuttotappiokuntien tarpeet ja alueiden erilainen demografinen kehitys. Samalla uudistus pyrkii vahvistamaan kasvavien kuntien ja kaupunkien edellytyksiä investoida kasvuun ja hoitaa sosiaalisia ongelmia. Edellä mainitut…

Selvitämme katsauksessa mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten alueellista kehityskuvaa ja kasvua Suomessa kuntatason mittakaavalla toteutetulla tarkastelulla vuosien 2010–2021 välillä. Luomme katsauksessa temaattisesti monipuolisen tarkastelun liikevaihdon, työpaikkojen sekä tavara- ja palveluviennin nykytilaan ja muutokseen yritystason rekisteriaineistoja yhdistämällä. Tavoitteenamme on löytää ja nostaa esiin aluetaloudesta uusia tai liian vähäiselle tarkastelulle jääneitä merkittäviä trendejä. Tulosten perusteella mikroyritysten…

Mihin perustuvat väitteet soteuudistuksen hallintohimmeleistä ja ennen näkemättömästä kustannusten miljardikasvusta? Onko sotehallinto paisunut vai keventynyt? Mitä pitäisi tehdä? Näihin kysymyksiin antavat vastauksiaan lukujen valossa suomalaisen kunta- ja yhteiskuntapolitiikan vahvat tuntijat, kaupunkineuvos Hannes Manninen ja valtiopäiväneuvos Tapani Tölli.

Tämä raportti käsittelee hyvinvointialueiden vaikuttamistoimielinten, eli nuorisovaltuustojen, vammaisneuvostojen ja vanhusneuvostojen toimintaa. Raporttiin on koottu perustietoa hyvinvointialueiden vaikuttamistoimielimistä, niiden organisoinnista ja asemasta ja erilaisista käytänteistä. Raportistamme selviää, että vaikuttamistoimielinten välillä on eroja niiden institutionaalisten toimintaedellytysten eri ulottuvuuksissa. Eroja on havaittavissa sekä hyvinvointialueiden sisällä että niiden välillä niin vaikuttamistoimielinten ko’oissa, jäsenten valitsemisperusteissa, kokousmäärissä, puhe- ja läsnäolo-oikeuksissa kuin…

Kuntajohtajien kanta: miten heidän omaa kuntaansa on kuultu hyvinvointialueen palveluverkon suunnittelussa, miten hyvinvointialuelain 14 § kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyöstä on käytännössä tähän mennessä toiminut, miten heidän oman kuntansa ja sen hyvinvointialueen yhteistyö on kaikkiaan toiminut sekä missä määrin ja miten jo tehdyt tai suunnitellut oman hyvinvointialueen päätökset tulevat tai todennäköisesti tulevat vaikuttamaan vastaajan oman kunnan…

Mistä oikein puhutaan, kun puhutaan kaupunkien ja kuntien elinvoimasta, vetovoimasta ja pitovoimasta? Mitä yhteistä käsitteillä on suhteessa toisiinsa ja miten ne eroavat toisistaan? Raportissa etsitään vastauksia näihin kysymyksiin. ”Voimatekijöiden” määrittelyn lisäksi raportissa verrataan kokonaisvaltaisesti alueiden välisiä elinvoima-, vetovoima- ja pitovoimaeroja Manner-Suomen kunnissa. Kuntia verrataan 20 erikseen valitun vertailukelpoisen muuttujan avulla. Muuttujista on muodostettu muuttujakohtaisen indeksoinnin…

Väestörakenteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan muutokset vaikuttavat palveluiden tilantarpeeseen. Vajaakäytölle jäävä rakennuskanta voi toimia tilaresurssina, jonka kautta tuetaan kuntien elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä. Tässä raportissa tarkastellaan sote-käytöstä poistuvien rakennusten kestävää uusiokäyttöä arkkitehtuurin ja tilasuunnittelun näkökulmasta. Joustavuus, käytettävyys ja esteettömyys ovat rakennuksen kestävyyden kriteereitä. Tarkastelemalla vaihtoehtoisia kehityspolkuja lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, voidaan löytää paikallisiin olosuhteisiin ja…

Raportti arvioi sitä, millaisten tekijöiden voidaan katsoa selittävän mielipide-eroja eri maakunnissa asuvien ihmisten välillä, sekä missä määrin ja miten objektiivisesti havaittavissa olevat maakuntien väestörakenne-erot ilmenevät maakuntien asukkaiden subjektiivisissa käsityksissä. Millä tavalla maakuntien väestörakenne-erot selittävät väestön suhtautumista oman maakuntansa tilaan ja tulevaisuuteen, ja miten erot maakuntien taloudellisessa tilanteessa heijastuvat käsityksiin oman maakunnan tilasta ja tulevaisuudesta? Raportti…