Kun Kuntaliiton toimitusjohtaja ja tutkimuspäällikkö pääsevät puhumaan vaaleista, kirkastuu tiedon merkitys. Päättäjien on pystyttävä älykkääseen päätöksentekoon oikean tilannekuvan pohjalta. Ja me äänestäjät – me tarvitsemme yhä lisää tietoa siitä, missä kaikessa kunta on arjessamme mukana.
En tarvitse mitään kunnan palveluita. Minulla ei ole pieniä lapsia, joten en käytä kunnan palveluita. Tämän tapaisia vastauksia on kertynyt Kuntaliiton kuntalaiskyselyiden avoimiin kommenttikenttiin, kertoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
– Kun pyydettiin valikon avulla valitsemaan tärkein kuntapalvelu, vastaukseksi saatettiin silti kirjoittaa terveyskeskus. Kansalaisilta menee siis yhä helposti sekaisin, mitä kunta tekee ja mitä hyvinvointialueet tekevät.
Kuntaliitto on tuottanut tuleviin vaaleihin runsaasti materiaalia niin päättäjille kuin äänestäjien tietojen parantamiseksi, sekä painotuotteita että radio- ja tv-mainontaa. Ettei unohtuisi, että jo ovesta ulos, kävelytielle astuessaan jokainen on kunnan palveluiden piirissä. Tai että kunnan päätöksillä on suurempi vaikutus arkeen kuin sillä, mitä tapahtuu eduskunnassa ja presidentin kansliassa.
Kahdet vaalit voivat silti muodostaa hankalan kokonaisuuden, jossa kunta on se vähiten kiinnostava puoli.
– On iso riski sille, että keskustelua hallitsevat aluevaalit, niin merkittävää on huoli ja puhe hoitoon pääsystä, toteaa toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Tasapainoinen kuntatalous yritysten perusta
Kuntaliiton ykkösteema vaaleissa on lasten ja nuorten hyvinvointi. Se on tulevaisuuden keskeinen tekijä, jonka perusta luodaan kunnan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.
– Keskustelu painottuu nyt hyvin – vointialueilla tehtävään korjaavaan hoitoon, mutta perustan rakentaminen jää varjoon, Minna Karhunen sanoo.
Toinen tärkeä teema on kuntien elinvoima. Kun puhutaan kansantalouden kasvusta, Karhunen kehottaa tarkastelemaan yritysten toiminnan edellytyksiä. Ne ovat ensisijaisesti kytköksissä kuntien resursseihin, kaavoitus- ja luvitusprosesseihin ja nyt myös työ- ja elinkeinopalveluihin.
– Kunnat ovat halunneet ottaa hoidettavakseen työ- ja elinkeinopalvelut ja tuoda niihin uutta poljentoa. Nyt on mahdollista liittää niihin tiiviimmin myös ammatillinen koulutus.
Tuoreissa maakuntaennusteissa yritykset ovat painottaneet niin kuntien kuin alueiden vastuuta julkisen talouden tasapainottamisesta. Karhunen toteaa, että yritysten tärkein toiminta – edellytys on vakaa kuntatalous.
– Kuntavaalit pidetään nyt sopivasti hallituksen puoliväliriihen alla. Ennustan, että riiheen tulee painavia viestejä kunnista. Haastavassa taloustilanteessa olisi saatava lisää liikkumatilaa palveluiden järjestämiseen. Hallitusohjelmassa luvattu normien purkaminen ei ole käytännössä edennyt lainkaan.
Vähenevän kasvun älykäs strategia
Marianne Pekola-Sjöblom muistuttaa, että nyt käydään 292 vaalia hyvin erilaisissa kunnissa. Äänestäjille jokainen niistä on koti. Mutta suuressa osassa niistä ei voida rakentaa tulevaisuutta kasvun varaan.
Kuntaliitossa on jo pitkään tunnistettu, että kuntastrategioissa painottuvat väestönkasvuun ja muuttovoittoon tähtäävät toimet. Nyt liitto nostaa kasvun rinnalle älykkään, ennakoivan sopeutumisen.
– Jos kunnan strategia on väärä, ovat investoinnitkin vääriä. Kun kunnan elinvoima ei voi enää perustua väestönkasvulle, on toimittava älykkäästi. Palvelut on taattava myös vähenevälle asukasmäärälle eli löydettävä resepti, miten se tehdään, Karhunen sanoo painokkaasti.
Älykkäät ratkaisut lähtevät Karhusen mukaan siitä, että taloutta sopeutetaan ajoissa, jotta päätöksenteossa ei ajauduta äkkinäisiin käänteisiin, ylilyönteihin ja riitelyyn.
Kuntalaiskyselyssä tärkeimmiksi kotikunnan tekijöiksi ovat nousseet arjen turvallisuus, hyvä asuinympäristö ja luonnon läheisyys.
– Hyvät liikenneyhteydet nousivat tärkeiksi erityisesti Vantaalla, mutta pienissä kunnissa jopa hyväksytään, että niitä ei ole, Pekola-Sjöblom huomauttaa.
Minna Karhunen viittaa myös ajoittain ylikuumenevaan keskusteluun kiinteistöjen arvon romahduksista. Taantuvienkaan seutujen asukkaille kiinteistö ei ole ensisijaisesti sijoitus, jonka arvoa seurataan, vaan koti, jota ei olla myymässä ja jossa halutaan jatkaa tuttua elämää. Siihen tarvitaan kunnan infrastruktuuria ja palveluita.
– Ei taantuvilla alueillakaan voida jättää asioita tekemättä, vaan tarvitaan asuntokannan uudistamista ja uutta työvoimaa, Karhunen sanoo.
Päättämisen ilmapiiriin tarvitaan korjausta
Kuntaliiton edustajat ovat tavanneet kaikkien puolueiden vaaliohjelmien kirjoittajat. Karhunen pitää ohjelmia ammattitaitoisesti laadittuina. Painotuksia on suunnattu molempiin vaaleihin.
– Lapset, nuoret ja koulutus nousevat tärkeiksi teemoiksi, mutta siitä en ole aivan varma, miten älykäs sopeutuminen on ymmärretty.
Äänestysaktiivisuudesta liitossa kannetaan huolta, mutta Pekola-Sjöblom huomauttaa, että tilanne on nyt erilainen kuin edellisissä vaaleissa, jotka olivat poikkeukselliset pandemian vuoksi.
Liitto tekee työtä myös rakentavan keskusteluilmapiirin eteen. Kaikki puolueet on haastettu allekirjoittamaan vetoomus hyvän päätöksentekokulttuurin puolesta.
– Kun kysyimme kuntapäättäjiltä, mitkä tekijät heikentävät ihmisten halukkuutta asettua ehdolle vaaleissa, 36 prosenttia vastasi syyksi kunnan päätöksentekokulttuurin. Se on paljon. Myös kuntalaistutkimuksesta tiedetään, että luottamus päättäjiin ei ole hyvä, ja tällä on selvä yhteys ilmapiiriin, Pekola-Sjöblom toteaa.
Näyttää siltä, että puolueissa ollaan joukolla lähdössä mukaan vetoomukseen.
– Olisihan se noloa, jos joku puolue jäisi pois. Mukaantulo edellyttää pelisääntökeskusteluja ja puuttumista huonoon käytökseen. Puuttuminen ja teot ovat oleellisia, ei pelkkä keskustelu, Karhunen sanoo.
Tulevaisuus rakennetaan paikallisesti
Valtuutettujen määrä on näissä vaaleissa vähenemässä noin 300 edustajalla. Pekola-Sjöblom ei pidä kehitystä välttämättä negatiivisena. Jokainen kunta päättää, mikä on sopiva valtuuston koko, ja kilpailu paikoista voi lisätä vaalien kiinnostavuutta. Myös suoran osallistumisen väylät ovat tärkeitä, sillä kuntalaiset haluavat äänestämisen lisäksi osallistua myös vaalien välillä.
– Kaikki eivät halua osallistua, mutta tunne siitä, että on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa, vahvistaa luottamusta omaan kuntaan.
Kuntademokratian tulevaisuuteen Kuntaliiton kaksikko katsoo toiveikkaasti, vaikka nyt eletään isojen haasteiden aikaa.
– Kyllä, haluan uskoa paikallisuuteen ja paikallisdemokratiaan. Se haaste meillä on, että osallistuminen kasautuu. Some vie nuoret pois paikallisista asioista kansainväliseen atmosfääriin, mutta kun perhe perustetaan, tullaan arkeen, juurille, sanoo Pekola-Sjöblom.
Lopuksi ehdokkaille lähtee painava viesti sen oikean tilannekuvan merkityksestä.
– On tunnettava ja tunnustettava, mikä on meidän kuntamme tilanne. Päättäjät ovat sen velkaa äänestäjilleen, sanoo Minna Karhunen.
