Kuvat: Merja Ojala
Mistä alkaa uudenlainen ajattelu? Tavallisimmin ihmisten ja ideoiden kohtaamisesta. Näin kävi, kun entinen virkahenkilö, nykyinen vaikuttavuussijoittaja Ari Evwaraye ja Brita Maria Renludnin säätiön toimitusjohtaja Birgitta Forsström tapasivat. Evwareyen ja yhtiökumppani Stefan Haglundin yritys Startmore Social Impact HUB tekivät Forsströmiin vaikutuksen ideoillaan uudesta tavasta rahoittaa yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita.
Forsström oli jo aiemmin miettinyt apurahoittamisen dilemmaa. Kauppatieteiden tohtori siirtyi johtamaan Brita Maria Renlundin muistosäätiötä viisi vuotta sitten.
Yli satavuotias säätiö on suuri tekijä lapsiköyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisessä. Merkityksellisyyttä ei työstä tarvinnut hakea, mutta silti Forsström jäi miettimään, että aina apurahasta ei hyödytä parhaalla mahdollisella tavalla.
Ihannetapauksessa syntyy sellainen laari, joka maksaa jotakin takaisin.
Erik Båsk
Apurahat toki työllistävät saajiaan ja hankkeet ovat tärkeitä, mutta miten hyöty saataisiin skaalautumaan? Voisiko säätiö toisenlaisella logiikalla osallistua myös sosiaalisten innovaatioiden rahoittamiseen? Juuri niitä puolestaan rahoittaa Startmore Social Impact HUB. Brita Maria Renlundin muistosäätiö myönsi Startmore Social Impact HUBille avustuksen ja samalla säätiö alkoi uudistaa strategista ajatteluaan: voitaisiinko pieni osa avustuksista kanavoida sosiaalisille innovaatioille sillä ajatuksella, että raha maksetaan takaisin ja sijoitetaan uudelleen?
Vastaus oli kyllä ja mukaan tuli myös suuri tieteen, taiteen ja kansanvalistuksen rahoittaja Alfred Kordelinin säätiö toimitusjohtajansa Erik Båskin johdolla.
Kordelininkin säätiössä oli jo pitkään pohdittu, miten apurahojen vaikuttavuutta voitaisiin lisätä ja kulttuuritoimijoiden rahoituspohjaa laajentaa. Ongelmana olivat pienet, lyhytkestoiset ja yksittäiset apurahat, jotka olivat lisänneet toimijoiden riippuvuutta avustuksista ilman pitkäjänteistä kehitystä. Uuden strategian myötä apurahojen kokoa ja kestoa kasvatettiin merkittävästi. Yhteistyössä Renlundin säätiön ja Startmore Impact Hubin kanssa syntyi uudenlainen rahoitusväline, joka sijoittuu perinteisten apurahojen ja sijoittamisen väliin, ja joka mahdollistaisi pitkäjänteisemmän kehittämisen ja kestävämmän taloudellisen pohjan niin sosiaalisten innovaatioiden kuin kulttuuritoimijoiden rahoittamiseen.
Välineen nimeksi tuli ratkaisurahasto Effekt.
Pääoman takaisinmaksu happotestinä toiminnalle
Aloitteita, jotka vastaavat yhteiskunnallisiin haasteisiin ja edistävät hyvinvointia. Uusia tapoja rahoittaa, rahoitusmuotoilua, läpinäkyvää tulosten mittaamista. Hyvältä kuulostaa, mutta esimerkiksi millaisia asioita Effekt mielellään tukisi?
Toimitusjohtaja Evwaraye nostaa esimerkkinä esiin nuorten Icehearts-toiminnan. Syrjäytymisen ehkäisyyn luotu sosiaalinen urheiluseura on kasvanut laajaksi verkostoksi, joka kulkee tukea tarvitsevien lasten rinnalla esikoulusta aikuisuuteen.
– Icehearts on hieno, mutta sen synty vei 20 vuotta. Me haluamme auttaa hyvien juttujen kanssa nopeammin, toteaa Evwaraye.
Yhtiömuodoltaan Effekt on sataprosenttisesti voittoa tuottamaton osakeyhtiö. Brita Maria Renlundin muistosäätiö ja Kordelinin säätiö allokoivat alkuun 1,5 miljoonaa euroa, mutta tavoite on saada mukaan suurempi joukko säätöitä. Perustajasäätiöt ovat sitoutuneet kolmeksi vuodeksi rahoittamaan Effektiä.
Effektin lähestymistapa on vapaa ja kokeileva. Ainoa päätöksiä määrittävä asia ovat säätiöiden säännöt. Lisäksi rahoitettavien tahojen pitäisi kyetä palauttamaan saamansa raha.
– Pääoman palauttaminen on happotesti. Sen avulla näemme, syntyykö kasvua ja skaalautuvuutta, toteaa Evwaraye.
Mittareita voivat olla poliisitehtävien väheneminen joillakin alueilla tai maahanmuuttajataustaisten ihmisten parempi työllistymisaste.
Birgitta Forsström
Pääoman takaisinmaksu ei kuitenkaan ole itseisarvo, ja rahat sijoitetaan aina uudelleen uusiin hyviin hankkeisiin.
– Ihannetapauksessa syntyy sellainen laari, joka maksaa jotakin takaisin. Voittoa tässä takaisinmaksussa ei kuitenkaan tehdä, tähdentää Kordelinin säätiön toimitusjohtaja Erik Båsk.
Tärkeä asia on myös vaikutusten mitattavuus. Siinäkin filosofia on toinen kuin kaupallisissa hankkeissa.
– Tehokkuusmittareita emme käytä, toteaa Birgitta Forsström.
– Sen sijaan mittareita voivat olla poliisitehtävien väheneminen jollakin alueella tai maahanmuuttajataustaisten ihmisten parempi työllistymisaste.
Forsströmin mielestä juuri nyt, hyvinvointivaltion rahoituskriisissä, momentum Effektin kaltaiselle toimijalle on täydellinen.
– Tarvitaan mitattavuutta, ketteryyttä, innovatiivisempaa ajattelua ja yksityisen ja julkisen yhteistyötä.
Apurahojen ja valtiontukien maailmassa operoineelle ajatus yksityisestä rahasta innovaatio- ja ketteryyspuheineen voi olla vaikeaa. Lisäksi esimerkiksi kulttuurin kentällä on kauan puhuttu vaikutusten mittaamisten vaikeudesta alalla, jossa tärkeä näkökulma on taiteen itseisarvo ja sen puolustaminen.
Ari Evwarayen mukaan ratkaisurahaston suhde vaikuttavuuteen on ”hirvittävän pragmaattinen.”
– Meidän ajatus on rahoittaa sellaista toimintaa, joka voi jatkossa näyttää vaikkapa kunnalle tai hyvinvointialueelle asialta, jota ne tarvitsevat. Haemme asioille riittävän hyvät indikaattorit, hän kertoo.
Apurahaa vaativampi rahoitusmalli
Kulttuurin kenttä on vielä työn alla. Käsityksen vaikuttavuudesta on oltava laveampi.
– Uudentyyppistä tekemistä, uusille kohderyhmille, uusille ihmisille. Pyrimme löytämään asioita, jotka osoittavat, että kulttuurin elinvoima on kasvanut ja se, mihin on panostettu, kasvaa eikä kasvu ole tapahtunut toisen kulttuurigenren kustannuksella.
Kordelinin säätiön toimitusjohtaja Erik Båsk myöntää, että kulttuuripuolella rahoitusyhtälöt ovat vaikeita.
– Siellä on sekä julkista rahaa, muuta tukea ja sitten omarahoitusta eli jotakin myytävää. Me haluaisimme nähdä monipuolisempia rahoituspohjia. On tilanteita, joissa yhden rahoittajan pois jääminen käytännössä kaataa toiminnan.
Tätä kirjoitettaessa Effektin ensimmäiset rahoituspäätökset ovat vasta tekeillä. Yhteydenottoja on tullut paljon. Hylsyjäkin annetaan, mutta vähemmän kuin säätiörahoituksessa yleensä: Ari Evwarayen arvion mukaan ensi vaiheessa joka kymmenes idea saa rahoitusta. Prosessi on neuvotteleva, tärkeää on pohtia vaikuttavuuspotentiaalia yhdessä Effektin asiantuntijoiden kanssa.
– Potentiaaliset hakijat tuntuvat tiedostavan, että tämä on erilaista, “vaativampaa” rahoitusta kuin apurahat, mikä toistaiseksi näyttää toimivan pidäkkeenä. On vaikea sanoa vielä, onko joillakin potentiaalisilla hakijoilla kynnys liian korkealla ja on mielenkiintoista nähdä, mihin tämä suhdeluku jatkossa asettuu, Evwaraye toteaa. Hän myös kertoo julkisen sektorin olleen ilahduttavan aloitteellista.
Vaikka Effekt on Suomessa uudentyyppistä toimintaa, jo Ruotsista löytyy esimerkkejä vastaavista rahoitusmalleista. Ari Evwaraye toivookin, että pitkällä aikavälillä Effektistä tulee pysyvä toimija.
– Säätiöt rahoittavat erilaista toimintaa Suomessa 500 miljoonalla eurolla vuodessa. Jos prosentti siitä, viisi miljoonaa, käytettäisiin tällaiseen, se olisi kyllä aika hienoa.
Effektissä on tällä hetkellä kolme työntekijää. Tavoite ei jatkossakaan ole olla parrasvaloissa vaan toimia – Evwarayen sanoin – yhteiskunnallisena ”sukkulana” joka poistaa esteitä.
–Haluan, että kaikilla on kokemus, että tämä on meitä varten. ∙
