Pitkäaikaishoidon tarve kärjistää kuntien välisiä eroja

Julkaistu:

Väestöennusteiden mukaan kuntien väliset erot ikärakenteessa kärjistyvät tulevaisuudessa. Pitkäaikaishoidon tarve kasvaa pienissä kunnissa huomattavasti enem¬män kuin koko maassa keskimäärin. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemassa ETLAn -tutkimuksessa ”Vanhusten pitkäaikaishoidon tarve vuoteen 2040” arvioidaan miten pitkäaikaishoidon tarve kehittyy Suomen kunnissa ja sote-uudistuskeskustelussa esillä olleilla alueilla (5-20) vuoteen 2040 asti. Tutkimuksesta ilmenee miten Manner-Suomen jako viiteen tai kahteenkymmeneen…

Väestöennusteiden mukaan kuntien väliset erot ikärakenteessa kärjistyvät tulevaisuudessa. Pitkäaikaishoidon tarve kasvaa pienissä kunnissa huomattavasti enem¬män kuin koko maassa keskimäärin.

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemassa ETLAn -tutkimuksessa ”Vanhusten pitkäaikaishoidon tarve vuoteen 2040” arvioidaan miten pitkäaikaishoidon tarve kehittyy Suomen kunnissa ja sote-uudistuskeskustelussa esillä olleilla alueilla (5-20) vuoteen 2040 asti.

Tutkimuksesta ilmenee miten Manner-Suomen jako viiteen tai kahteenkymmeneen järjestämisalueeseen vaikuttaisi pitkäaikaishoidosta aiheutuvien kustannusten jakau¬tumiseen suhteessa alueiden taloudelliseen kantokykyyn.

Tulosten mukaan alueelliset erot vähenevät voimakkaasti siirryttäessä kuntatasolta sairaan-hoitopiirien kokoisiin alueisiin. Toisaalta alueelliset erot tarvittavien laitos¬paikkojen määrässä suhteessa työikäisten määrään pienenevät edelleen merkittävästi, jos alueita onkin kahdenkymmenen sijaan vain viisi.

Tutkimuksen  ovat tehneet ETLAn tutkijat Eija Kauppi, Niku Määttänen, Tomi Saminen ja Tarmo Valkoinen.

Lisätietoja: tutkimusjohtaja Niku Määttänen p. 041 545 6721, tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen p. 050 329 6014

 

Jaa
//

Liity edelläkävijöiden seuraan – tilaa KAKSin uutiskirje

Älä jää yksin – kuntia on helpompi kehittää KAKSin. Liity kuntakentän kuplivaan ja kehittävimpään tutkijoiden, tekijöiden ja toteuttajien yhteisöön.