Oulu2026 on mittakaavaltaan poikkeuksellinen kulttuurihanke. Mukana on kuntia Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta, Meri-Lapista ja yksi kunta jopa Pohjois-Savosta: Pielavesi. Eikä kyse ole pelkästään kulttuuritarjonnan kasvattamisesta, vaan koko alueen vetovoiman, luovan talouden ja yhteisöllisyyden vahvistamisesta.
Valituksi tuleminen ja kuntien mukaan saaminen ei tapahtunut yhdessä yössä – eikä sadassakaan. Takana on pitkäjänteinen työsarka, ja jo hakuvaiheessa Oulussa tehtiin kotiläksyt huolellisesti.
– Sääntökirjaan perehdyttiin tarkkaan, ja hakemus kirjoitettiin niin kuin EU-hankkeissa kuuluu, eli strategisesti ja tavoitteellisesti. Tärkeäksi nousi myös oikea ajoitus: kulttuuripääkaupunkihankkeeseen päätettiin lähteä osana Suomen 100-vuotisjuhlien valmistelua. Päätös tehtiin kaupunginvaltuuston juhlapäätöksenä yksimielisesti vuonna 2017, Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen kertoo.
Kuntia vakuutettiin luvuin ja esimerkein
Rantala-Korhonen muistelee, että kun päätös saatiin tehtyä, hanke lähti nopeasti lentoon. Jo vuonna 2018 Oulun kaupungin johtoryhmä päätti, että pelkkä Oulu ei riitä, sillä alueen koko voima saadaan mukaan vain ottamalla muut kunnat tiiviisti hankkeeseen.
– Teimme kuntakierroksia, lähetimme kirjeitä ja tapasimme päättäjiä. Kävimme läpi aiempien kulttuuripääkaupunkien tuloksia: mitä saatiin aikaan, miten matkailu ja aluetaloudet kasvoivat. Poliitikkojen täytyy voida perustella kannattajilleen, miksi tämä kannattaa, hän sanoo.
– Näin monitasoisen verkoston johtaminen on vaatinut jatkuvaa perustelutyötä ja uudenlaista yhteistyöotetta. Putkikatseinen johtaja ei tässä onnistuisi.
Yksi tyypillinen alkuvaiheen jännite oli ison kaupungin ja pienten kuntien välinen dynamiikka. Miksi lähteä mukaan projektiin, josta Oulu kerää näkyvyyden?
– Käänne tapahtui, kun alueille alkoi syntyä omia kulttuurihankkeita. Silloin kunnissa ymmärrettiin konkreettisesti, mitä kulttuuripääkaupunkivuosi voisi tarkoittaa paikallisesti, Rantala-Korhonen toteaa.
– Ymmärrettiin, että kun halutaan houkutella uusia asukkaita tai osaajia, ei riitä työpaikka ja asunto. Ihmiset etsivät myös mielekästä tekemistä ja kulttuuritarjontaa.
Yksi hyvä esimerkki uudenlaisesta ajattelusta on Rantala-Korhosen mukaan Tyrnävällä kehitteillä oleva Perunagalleria. Siinä kulttuuri ja tutkimus yhdistyvät näyttely- ja tapahtumatoimintaan, ja hanke on jo saanut ulkopuolista rahoitusta ja kokopäiväisen työntekijän. Samalla kunnassa on opittu hakemaan rahoituksia kulttuurihankkeisiin – ja muokkaamaan ideoita joustavasti rahoituskriteerien mukaan.
– Tärkeää oli, ettemme jääneet odottamaan titteliä, joka sitten meille myönnettiinkin vuonna 2021. Ryhdyimme heti tekemään asioita.
Viestintä avainasemassa
Oulu2026 on synnyttänyt useita alueellisia hankkeita, kuten Yhdenvertainen Oulu2026 -projektin, joka on yhdistänyt Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan toimijoita. Kainuussa kulttuuripääkaupunkivuosi on myös vauhdittanut koko maakunnan laajuista kulttuurikehitysohjelmaa.
– Meillä on tiimi, jossa on monialaista osaamista. Painopiste ei ole pelkästään suurissa taidespektaakkeleissa, vaan siinä, miten kulttuurin ja taiteen menetelmiä voidaan hyödyntää alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä.
Koko kulttuuripääkaupunkihankkeen budjetti on 50 miljoonaa euroa. Oulu ja valtio osallistuvat kumpikin 20 miljoonalla, ja loput kootaan muun muassa kuntien rahoituksella, pääsymaksuilla ja yritysyhteistyöllä.
– Yritysrahoitusta ei ole saatu aivan niin paljon kuin toivottiin, koska yleinen taloustilanne on haastava. Esimerkiksi rakennusalan yrityksiä ei edes kehdattu lähestyä. Silti paikallistasolla on saatu hyvin yhteistyötä käyntiin, Rantala-Korhonen kertoo ja painottaa, että viestintään kannattaa panostaa.
Jo nyt Oulu2026 on saanut laajaa kansainvälistä mediahuomiota, ja esimerkiksi Pohjois-Ruotsiin ja pääkaupunkiseudulle suunnatut viestintäkampanjat ovat käynnistymässä.
– Esimerkiksi Tartu2024 arvioi kansainvälisen medianäkyvyytensä arvoksi 133 miljoonaa euroa. Siihen suuntaan mekin tähtäämme.
Vaikka kulttuuripääkaupunkivuosi on nimellisesti 2026, sen vaikutukset voivat ulottua vuosikymmeniksi. Alueelle on syntynyt uusia rakenteita ja toimintatapoja, ja luovan talouden kehittämistavoitteet ulottuvat vuoteen 2030 asti.
– Toivon, että kulttuuri ja taide jäävät pysyvästi myös kuntapolitiikan agendalle ja sanavarastoon. Meidän valtuustoissamme on tapahtunut siinä iso muutos.
