Esimerkiksi ylipainon vähentyminen heijastuisi laajasti sairastavuuteen ja säästäisi jopa miljardeja euroja vuosittain. Silti ehkäisevään toimintaan ei panosteta pitkäjänteisesti kuin “sivulauseissa”, tavallisimmin resurssipulaan vedoten.
Vaikutusten hankinta tarjoaa mallin, jossa julkinen toimija määrittää tavoitellun lopputuloksen, vaikutukset, ja niiden saavuttamiseksi tarvittava toiminta rahoitetaan yksityisellä pääomalla. Vaikuttavuussijoittajat kantavat siis taloudellisen riskin. Sijoittajat saavat pääomansa takaisin ja sille maltillisen tuoton vain, jos etukäteen asetetut tavoitteet saavutetaan. Kaiken lisäksi maksettava tulospalkkio on tavallisesti vain osa tavoitteiden saavuttamisen aikaan saamasta säästöstä verovarojen käytön näkökulmasta. Vaikutusten hankinta myös ohjaa lähes automaattisesti ehkäisemään haittoja ja sairauksia.
Suomessa mallia on pilotoitu onnistuneesti esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisessä sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.
Edellä kertomastani huolimatta vaikutusten hankintaa hyödynnetään käsittämättömän vähän. Päätöksentekijöille tuntuu mitattavissa olevien tavoitteiden asettaminen olevan vaikeampaa kuin suoritteiden hankkiminen. Lisäksi päätöksentekijöillä voivat ajatella, että myönteiset vaikutukset saattavat syntyä ilman erillistä toimintaakin tai heidän on vaikea hyväksyä sitä, että ehkäisevän toiminnan mahdollistamien hyötyjen aikaansaamisen aikajänne on pidempi kuin poliittinen horisontti. Myös hyvinvointialueiden rahoitusmalli aiheuttaa ristiriitoja: miksi hankkia vaikutuksia, jotka pienentävät omaa rahoitusta. Kunnilla ei taas ole välttämättä taloudellista insentiiviä, koska sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien aiheuttamat kustannukset maksaa vähintään pääosin hyvinvointialueet.
Onko meillä todella varaa ylläpitää edelleen ajattelutapaa, joka estää ennakoivan ja ehkäisevän toiminnan inhimillisen ja taloudellisen potentiaalin hyödyntämisen? Väestön terveyden ja toimintakyvyn edistäminenhän on myös osa kokonaisturvallisuuden vahvistamista. Vaikutusten hankinta tarjoaa tähän oivan työkalun. Xamk ainakin suunnittelee selvittävänsä yhdessä Savonlinnan kaupungin sekä muiden keskeisten yhteistyökumppaneidensa kanssa vaikutusten hankinnan mahdollisuudet seutu- ja koko maakunnan elinvoiman kasvattamisessa.
Vieraileva kolmunisti
Mika Pyykkö
Terveys- ja hyvinvointialan osaamiskeskittymän kehittäjä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk / Savonlinna
