Erittäin hyviä arvosanoja annetaan huomattavan kitsaasti (7 %). Huonoja arvosanoja on kuitenkin vain kuudesosan (17 %) verran. Varsin moni (28 %) ei pysty ottamaan minkäänlaista kantaa.
Kunnan palveluksessa olevat suhtautuvat kunnanjohtajaan astetta varauksellisemmin kuin väestö keskimäärin. Kuntaväestä alle puolet (47 %) antaa hyvän yleisarvosanan ja neljännes (25 %) heikon. Merkillepantavaa on se, että yli neljännes (28 %) kuntien palveluksessa olevista ei osaa tai tohdi arvioida kunnanjohtajaa.
Yleisarvosana osoittautuu paremmaksi kuin yksityiskohtaisemmat arviot oman kunnan- /kaupunginjohtajan toiminnasta. Suhteellisen hyvään arvosanaan johtavat tekijät liittyvät suhdetoimintataitoihin (48 % antaa erittäin tai melko hyvän arvosanan), yhteistyökykyyn (46 %) ja tehokkuuteen (44 %). Kunnanjohtajan vahvuuksia ovat kyky verkostojen ylläpitoon sekä toiminta sillanrakentajana ihmisten ja sidosryhmien välillä.
Suoranaisia heikkouksia ei maamme kuntajohtajilla ole. Ainoastaan neljännes epäilee kunnanjohtajan taitoja talousasioissa (22 %) ja kykyä toimia mielipidejohtajana kunnassa (24 %).
Merkillepantavaa on, että huomattava osa suomalaisista on kykenemätön ottamaan minkäänlaista kantaa asuinkuntansa johtajan toimintaan. Huomattava osa asukkaista ei tiedä, mitä kunnanjohtaja tekee, eikä tunnista kunnanjohtajaa.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 15.-20.9 2017. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.000. Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tutkimuksen taulukot luettavissa tästä.
Lisätietoja: Antti Mykkänen, 0400-5760087.
