Sote-uudistuksella on vaikutus kuntatalouteen. Vuosikatteeltaan negatiivisten kuntien lukumäärä oli koko maassa vuonna 2019 oli 66 kpl. Määrä alenee jopa lähelle nollaa vuonna 2020, mutta aloittaa kasvunsa vuonna 2022. Soten toteutuessa negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä 2025 on 49 ja ilman sotea 114 eli 65 kuntaa enemmän.
Mikäli sote ei toteudu, kuntien nettolainakanta kasvaa yli 7 mrd. euroa. Soten toteutuessa lainakannan kasvu olisi yli 6 mrd. euroa eli noin miljardin vähemmän.
Soten toteutuminen keventää myös veroprosenttien nousupainetta. Koko maassa nousupaine kevenisi 0,8 veroprosenttiyksiköllä. Kuntien rahoitustilanne kevenisi noin 800–850 milj. euroa. Määrä siirtyisi luonnollisesti hyvinvointialueelle ja valtion rahoitettavaksi.
Soten toteutuessa kaikissa maakunnissa veroprosentin nousupaine vähenee – mutta nousupaine jää. Suurin paineen alenema tulisi Kainuuseen, Etelä-Pohjanmaalle, Lappiin ja Keski-Pohjanmaalle, pienin se olisi Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.
Soten vaikutus kuntatalouteen näkyy etenkin kehyskuntien ja suurten kaupunkien kohdalla vasta, kun ikääntymisen ja samalla palveluntarpeen kasvun ”tsunami” tulee kohdentumaan näihin kuntin. Tämä vaikutus näkyy pidemmällä tarkastelujaksolla.
Sote johtaa siihen, että vuonna 2023 kuntien toimintakatteet puoliintuvat, niin myös kuntien verorahoitus. Kiinteistövero tulee jäämään kunnille, joten sen suhteellinen merkitys rahoituksessa kasvaa.
Myös soten toteutuessa kuntien talouden tilanne tulee olemaan heikko, eikä siitä useissa kunnissa selvitä edelleenkään ilman sopeutusta. Tuloja olisi hyvä käyttää erityisen velkaisissa kunnissa taseen vahvistamiseen ja sellaisten käyttömenojen kasvattamiseen ja investointien tekemiseen, joiden avulla kunta saisi aidosti kasvatettua elinvoimaansa.
Lue Kuntien talouden muutokset v. 2020, tulevat näkymät ja sote-uudistuksen vaikutus kunnille 2021–25.
Lisätietoja: Eero Laesterä, HT, FCG Perlacon, eero.laestera@fcg.fi, Tuomas Hanhela, KTM, FCG Perlacon, tuomas.hanhela@fcg.fi
Kommentit