Polemiikki / 04.12.2017

Työhyvinvoinnin tutkija luottaa kuntatyön houkuttavuuteen -Todellisuus päihittää mielikuvat?

Jos kunnat olisivat yrityksiä, moni olisi jo hehkuttanut mediassa tekemisiään, johtamisen uusia tuuliaan ja innovaatioitaan. Näin yliopistonlehtori Jaana-Piia Mäkiniemi Tampereen yliopistosta jossittelee - hieman kärjistäen.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Kuntatyönantaja saisi Jaana-Piia Mäkiniemen mielestä joskus ”tehrä itsestään numeroo”. Hän on ollut yhteistyössä useiden kuntien kanssa, ja huomannut, että niissä tapahtuu paljon hyvää.

Kun Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS tutkitutti suomalaisten käsityksiä kunnista, kansalaisista 57 prosenttia antoi erittäin tai melko hyvän yleisarvosanan, 27 prosenttia erittäin tai melko huonon.

Työolosuhteet yleensä, työpaikkojen varmuus ja pysyvyys olivat vahvimmin plussalla, työilmapiiriäkin pidettiin laajalti hyvänä. Sen sijaan kuntien kyvyn houkutella henkilöstöä arvioi hyväksi (44 %) vain hieman useampi kuin huonoksi (40 %). Kaksi viidestä piti palkkausta hyvänä, lähes joka toinen lähinnä huonona.

Selviksi heikkouksiksi osoittautuivat vaikutusmahdollisuudet työhön, etenemismahdollisuudet sekä kunta-alan töitten tuottavuus ja tehokkuus.

Kuntatyön ässät: turvallinen ja pysyvä

Miltä gallupin maalaama kuva työhyvinvoinnin tutkijan silmissä näyttää?

– Tulokset tuntuvat aika loogisilta, ja ne heijastavat selvästi ihmisen työhön liittyviä perustarpeita. Muutosten edessäkin kunta koetaan turvalliseksi paikaksi, josta saa palkkansa, Jaana-Piia Mäkiniemi sanoo.

Tieto heikoiksi koetuista vaikutusmahdollisuuksista soittelee Mäkiniemelle hälytyskelloja. Osallistavassa johtamisessa näyttää olevan parannettavaa.

– Ihmiselle on erittäin tärkeää saada vaikuttaa omaan työhönsä. Jos tämä ei toteudu, työhyvinvointi on uhattuna, osaamisen ja hallinnan tunne vähenee.

Monet julkisen työn tutkimukset ovat viestineet luottamuksesta ja hyvästä työilmapiiristä kunnissa. Mäkiniemen mielestä tämäkin on merkittävä vetovoimatekijä.

Suhtautumista palkkaan hän pitää mielenkiintoisena. Luultavasti tyypillinen käsitys on, että yksityisellä tienaa paremmin kuin julkisella sektorilla.

– Kaikilla aloilla ei kuitenkaan voi valita.

Palvelumotivaatio korkealla

Julkisen puolen palvelumotivaatiotutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että yhteiskunnallinen merkityksellisyys on monille keskeinen vaikutin; tahto tuottaa hyviä palveluita, edistää tasa-arvoa, pitää huolta kaikista. Vahva palvelumotivaatio lisää myös työhyvinvointia.

Tällä hetkellä sekä sote- että sivistyspuolella työntekijöiden keski-ikä on yli 50 vuotta. Heidän pitää vielä pitkään jatkaa ja jaksaa, ja aikanaan olisi saatava vereksiä voimia eläköityvien tilalle.

Miten esimerkiksi koulutuksen kautta voisi kohentaa kuntatyön vetävyyttä? Pitääkö ”markkinointi” aloittaa jo peruskoulussa tai lukiossa?

Johtamiskorkeakoulun tutkija Jaana-Piia Mäkiniemi on luottavainen, koska nuorille kunta-alan ammatit ovat tuttuja ja turvallisia. Jo siitä syystä ne pysyvät mahdollisina opiskelualoina.

Sanoilla voi vaikuttaa

Esimiestoimintaa ja johtamista koskevat käsitykset kallistuivat KAKSin kuntakyselyssä miinukselle.

Toki kunta-alan tutkimukset ovat kielineet johtamisongelmista, mutta Mäkiniemen mielestä suunta on parempaan.

Johtaminen on vuorovaikutusta, ja positiivisuus tärkeää silloinkin, kun työolot eivät ole täydelliset.

KAKSin kyselyyn vastanneiden arviointi kehittymismahdollisuuksista ei antanut järin mairittelevaa kuvaa.

Hyvää kannattaa kierrättää

Työhyvinvoinnin asiantuntija Jaana-Piia Mäkiniemi soisi kunnissa tapahtuvan kehitystyön näkyvän ja kuuluvan nykyistä enemmän julkisuudessa, koska eri puolilla Suomea tehdään paljon hyvää ja mielenkiintoista.

Siinä tarvitaan myös viestinnän resursseja ja osaamista. Mäkiniemi poimii esimerkiksi Hämeenkyrön kunnasta Tekesin Liideri-ohjelman, jossa työntekijät osallistettiin kehittämään kunnan palveluja – ja samalla omaa työtään.

Jaana-Piia Mäkiniemi on tutkimuksissaan tehnyt yhteistyötä useiden kuntien kanssa. KAKSin rahoittaman hankkeen kohteena oli Espoon kaupunki. Viimeksi Työsuojelurahaston projektissa tuli tutuksi 15 koulua.

– Yhteistyökuviot ovat muuttaneet käsityksiäni paljon myönteisemmiksi. Motivoituneilla kuntatyöntekijöillä on paljon annettavaa oman työnsä kehittämiseen, kun he vain saavat siihen mahdollisuuksia.

______________________________________

Muutos on uusi normaali

Maakuntauudistuksessa sivistyssektori on jäämässä kunnan keskeisimmäksi toimialaksi. Murrosvaihe on sopiva sauma nostaa myös työnantajaprofiilia.

– Vaikka käy myllerrys, jonkun pitää uskoa, että parempaa on lopulta tulossa. Toiveikkuuden johtaminen korostuu muutoksessa.

Alueuudistuksen valmistelu on herättänyt epävarmuutta, pelkojakin. Jaana-Piia Mäkiniemi muistuttaa, että yrityspuolella vastaavaan on totuttu.

Muutokset ravistelevat meitä joka paikassa. Mäkiniemen mukaan se edellyttää entistä enemmän ketteryyttä – aiempaa vahvemmin myös kunnissa.

#kuntatyönantajat #työhyvinvointi

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.