Useimmat tiedustellut palvelut kotikunnassa arvioidaan ainakin jokseenkin riittäviksi. Kärkeen kohoavat liikuntaan ja urheiluun liittyvät palvelut, jotka valtaosa (84 %) katsoo täysin tai jokseenkin riittäviksi. Lähes yhtä hyvän arvosanan saavat kulttuuri- ja kirjastopalvelut (84 %). Myös näkemykset lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista (76 %), peruskouluista (76 %) sekä teknisistä palveluista (74 %) erottuvat myönteisyydellään muista. Lasten päivähoitopalveluita pitää riittävinä kotikunnassaan kaksi kolmesta (68 %).
Kaiken ei kuitenkaan koeta olevan kunnossa. Enemmistö arvioi vanhusten palvelut (53 %) riittämättömiksi. Myös terveyspalveluihin ja muihin sosiaalipalveluihin (lastensuojelu, päihdepalvelut, vammaispalvelut jne.) kohdentuu melko paljon tyytymättömyyttä. Lähes kaksi viidestä arvioi terveys- ja sosiaalipalvelut kotikunnassa riittämättömiksi.
Kokoava yleisarvosana julkisten palvelujen riittävyydelle kotikunnassa painottuu yksiselitteisen myönteiseksi (74 % palvelut riittäviä ja 20 % riittämättömiä). Tulosten tulkinnassa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että kysymys tyytyväisyydestä palvelujen riittävyyteen tarkastelee asiaa lähinnä määrällisesti eli siitä näkökulmasta, missä määrin palveluja tarjolla. Kysymys ei niinkään mittaa sitä, millaisia palvelut ovat laadultaan.
Vuonna 2024 tiedusteltiin edellisen kerran näkemyksiä palveluiden riittävyydestä kotikunnassa. Nyt saadut tulokset ovat monilta osin samansuuntaisia. Kipupisteitä ovat jo aiemmin olleet vanhustenhuolto ja terveyspalvelut. Nyt suurempi – ja yllättäväkin – muutos koskee arvioita terveyspalveluiden riittävyydestä. Terveyspalveluiden riittävyyteen kohdentuu aiempaa selvästi enemmän tyytyväisyyttä (47 % 57 %) ja vastaavasti tyytymättömien määrä on vähentynyt.
Näyttäisi siltä, että etenkin ikääntyneimmät (61–70-vuotiaat ja yli 70-vuotiaat) ja eläkeläiset ovat aiempaa tyytyväisempiä terveyspalveluiden riittävyyteen. Osaselitys valtakunnallisten tulosten muutokselle saattaa olla Kelan valinnanvapauskokeilu, joka mahdollistaa yli 65-vuotiaille pääsyn yksityiselle yleislääkärille julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla.
Tutkimuksen toteutus
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public). Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 28.3.–1.4.2026. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.020. Vastaajat edustavat maamme täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
HUOM! Tutkimuksen tulokset taustaryhmittäin löytyvät tutkimusosiosta, lue lisää täältä
Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Sami Borg, KAKS, sami.borg@kaks.fi, p. 050-345 0811
