Kuva: Merja Ojala
Suomen terveydenhuollon suurin konkreettinen ongelma ei ole yksi yksittäinen kriisi, vaan useiden samanaikaisten paineiden kasauma: hoitoon pääsy viivästyy, henkilöstöä on paikoin liian vähän ja hyvinvointialueiden talous on tiukilla. Väestön nopea ikääntyminen lisää palvelutarvetta samaan aikaan, kun rahoituskehys kiristyy.
Tässä tilanteessa jokainen uusi toimintamalli, joka voi parantaa vaikuttavuutta tai sujuvoittaa palveluja, saa erityistä painoarvoa.
Yksi tällainen avaus on EU-komission rahoittama THCS-kumppanuus (Transforming Health and Care Systems).
– Mukana on 22 maata, yhdeksän alueellista kumppania ja yli 60 organisaatiota. Laajuus kertoo siitä, että haasteet eivät ole vain suomalaisia, vaan yhteisiä koko Euroopassa, sanoo hallintotieteiden dosentti, THCS-hankkeen johtaja Sanna Tuurnas Tampereen yliopistosta.
Kyse ei ole yksittäisestä tutkimushankkeesta, vaan laajasta kumppanuusohjelmasta, joka käynnistyi vuonna 2023 ja jatkuu vuoteen 2029. Koko ohjelman budjetti on 300 miljoonaa euroa ja rahoittajana Euroopan komissio yhdessä kumppaniorganisaatioiden kanssa. Iso osa rahoituksesta kohdistuu tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin. Suomesta rahoittajana mukana on Suomen Akatemia, ja rahoituksen kautta EU-varoja kanavoituu suomalaisille yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muun muassa hyvinvointialueille. Suomesta mukana on myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
– Tutkimusrahoitus on tärkeää, mutta yhtä olennaista on, että ohjelmassa rakennetaan yhteisiä rahoitushakuja ja tunnistamme tutkimus- ja innovaatiotarpeita yhdessä, Tuurnas sanoo.
Keskeiseksi haasteeksi hän nostaa palvelujärjestelmän siiloutumisen.
– Tutkimusrahoitus on tärkeää, mutta yhtä olennaista on, että ohjelmassa rakennetaan yhteisiä rahoitushakuja ja tunnistamme tutkimus- ja innovaatiotarpeita yhdessä.
– Palvelujärjestelmä on pirstaleinen. Uskomme, että organisaatio- ja sektorirajat ylittävillä kumppanuusmalleilla sekä rahoituksen ja hankintojen kautta voidaan purkaa tätä hajanaisuutta.
Ohjelmassa puhutaan ekosysteemeistä. Käytännössä se tarkoittaa, että hyvinvointialueet, kunnat, julkiset ja yksityiset palveluntuottajat sekä järjestöt ja kansalaiset nähdään osana samaa kokonaisuutta.
THCS-ohjelmassa on koottu 37 kumppanuusmallia kuvaavaa esimerkkiä eri puolilta Eurooppaa
Suomesta esillä on muun muassa Tesoman allianssi. Tampereen Tesoman hyvinvointikeskuksessa palveluja tuotetaan julkisen, yksityisen ja järjestöjen yhteistyönä yhden sopimuksen ja yhteisten tavoitteiden pohjalta. Samoissa tiloissa toimivat terveyspalvelujen lisäksi esimerkiksi kirjasto ja yhteisökahvila, tavoitteena asukkaiden hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen.
Kansainvälisenä esimerkkinä ohjelmassa on Hollannissa kehitetty alueellinen ekosysteemi, jota on rakennettu positive health -ajattelun pohjalta, ja jossa terveyttä tarkastellaan laajasti ja ennaltaehkäisyyn panostetaan monitoimijaisesti. Mukana ovat terveydenhuollon ammattilaiset, sairaala, kunnat, yrittäjät ja naapurustotoimijat.
Yhteistyö ei jää verkostolistauksiin. Tampereella järjestettiin eurooppalaisille sote-kehittäjille tilaisuus, jossa jaettiin kokemuksia ja etsittiin ratkaisuja yhdessä.
– Näissä tapaamisissa ei esitellä vain valmiita malleja, vaan keskustellaan avoimesti siitä, mikä toimii ja miksi. Tarkoitus on oppia toisiltamme ja soveltaa oppeja eri maissa, Tuurnas sanoo.
Miten THCS-kumppanuus näkyy tavalliselle suomalaiselle?
– Meillä on annettavaa esimerkiksi digitaalisuudessa ja sote-palvelujen yhdistämisessä, mutta meillä on myös paljon opittavaa muilta.
– Ohjelman taustalla on isoja tavoitteita, kuten että hoitoon pääsy paranee, palveluketjut sujuvoituvat ja ennaltaehkäisy vahvistuu. Vaikutus ei synny yhdestä raportista, vaan siitä, että erilaiset toimijat oppivat tekemään yhdessä, Tuurnas sanoo.
Kansainvälinen yhteistyö on hänen mukaansa välttämätöntä myös siksi, että digitaalisuus, tekoäly ja henkilöstöpula eivät pysähdy valtioiden rajoille.
– Meillä on annettavaa esimerkiksi digitaalisuudessa ja sote-palvelujen yhdistämisessä, mutta meillä on myös paljon opittavaa muilta.
Tavoitteena on pitkäjänteinen yhteistyö, joka jatkuu vuoden 2029 jälkeenkin.
– Ajatus on, ettei tämä jää määräaikaiseksi kumppanuudeksi, vaan luo pysyvää eurooppalaista yhteistyötä terveys- ja hoivajärjestelmien kehittämiseen.∙
