Vaikuttavuutta, ei suoritteita

Kuvat: iStockphoto ja Merja Ojala

Hämeenlinnassa Nummen koulun liikuntasalissa riemuitaan ja hihkutaan. Molari ei ehtinyt tehdä yhtään mitään, kun kova veto kimposi puolustajan kautta maaliin.

Futsalia pelaavat alakouluikäiset pojat kuuluvat perhetaustansa takia syrjäytymisen riskiryhmään, ja heillä on ollut muun muassa vaikeuksia koulunkäynnissä.

Iceheartsin joukkueesta he ovat löytäneet elämäänsä uudenlaista yhteisöllisyyttä.

Pojat ovat saaneet rinnalleen myös aikuisen kasvattajan, joka kuuntelee, ohjaa ja tukee.

– Jos joku tarvitsee erityishuomioita ja lisäpalveluita, sitäkin on tarjolla. Teemme läheistä yhteistyötä myös perheiden kanssa, Icehearts -järjestön toiminnanjohtaja Teemu Vartiamäki kertoo.

Vain vaikuttavuudesta maksetaan

Icehearts osallistuu Hämeenlinnassa Lastensuojelun keskusliiton koordinoimaan Lapset ja nuoret SIB -ohjelmaan, jolla ehkäistään lasten ja nuorten syrjäytymistä. (SIB=Social Impact Bond)

Ohjelman koordinaattori Aino Akinyemi Lastensuojelun keskusliitosta kertoo, että kyse on aivan uudenlaista ajattelusta ja toimintamallista.

– Mallissa ei osteta tiettyä palvelua – totuttuun tapaan asiakastapaamisia tai työntunteja – vaan ennen kaikkea muutosta. Lähtökohtana on ilmiö, johon halutaan puuttua. Palveluntuottaja etsii itse toimivat keinot, joilla haluttu vaikutus syntyy, ja keinoja voi matkan varrella myös muuttaa. Tilaaja maksaa vain vaikuttavuudesta, hän kiteyttää.

Ohjelmassa on mukana 800 lasta tai nuorta ja siihen kuuluu kahdeksan vaikuttavuusperusteista hanketta. Toimenpiteiden toteuttajia ovat SOS-lapsikylä, Nuorten ystävät, Icehearts ja Vamos/Diakonissalaitos. Alkuun on päästy S-Pankin hallinnoiman sijoitusrahaston avulla.

Lapset ja nuoret SIB -ohjelman tilaajia ovat Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän kaupungit sekä Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Vantaan ja Keravan sekä Kantahämeen hyvinvointialue.

Konkreettiset mittarit

Akinyemin mukaan ohjelman hankkeiden toimenpiteet ovat erilaisia, mutta niissä korostuu rinnalla kulkeminen.

–Saamamme palautteen mukaan asiakkaamme eivät kaipaa lisää pistemäisiä palveluita. He toivovat, että heidät todella kohdataan ja että heitä tuetaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti.

Mittarit, joilla hankkeiden onnistumista arvioidaan, ja joiden perusteella palveluntuottajat saavat tulospalkkioita, ovat hyvin konkreettisia.

– Mittareita ovat esimerkiksi lasten ja nuorten koulunkäynnin edistäminen, valmistuminen ja työllistyminen tai lastensuojelun ja muiden erityispalveluiden välttäminen. Tai koulupoissaolojen vähentäminen ja keskiarvojen parantaminen.

Tärkeisiin tavoitteisiin kuuluu lasten ja nuorten syrjäytymisestä aiheutuvien tulonmenetysten välttäminen yhteiskunnassa.

Budjettia pitää miettiä uudella tavalla

Johtaja Jani Kempas S-Pankista arvioi, että ohjelman ulkopuolinen rahoitus on madaltanut kuntien ja hyvinvointialueiden kynnystä tehdä ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä

– Tavallista on, että tilaajat ovat alkaneet maksaa tulospalkkioita vasta muutaman vuoden kuluttua, eli siinä vaiheessa, kun vaikutukset alkavat näkyä.

Vaikuttavuusperusteinen toiminta on vaatinut kunnilta uudenlaista budjetointityötä.

– Kun kunta ostaa perinteiseen tapaa suoritteita, se tietää tarkasti vuosittaiset kulut. Vaikuttavuusperusteisessa toiminnassa kulut eivät ole etukäteen yhtä tarkkaan tiedossa, mutta toki niitäkin voidaan arvioida suuntaa-antavasti.

Kempas on törmännyt toisinaan epäilyyn siitä, olisivatko hyvät vaikutukset syntyneet toimenpiteistä huolimatta.

– Vaikuttavuutta verrataan aina tilaajalta tulevaan dataan ja tilastoihin. Ei ole mitenkään mahdollista, että hyviin tuloksiin päästäisiin joka kerta ihan vaan tuurilla.

”Ei kai nyt sentään tässä taloustilanteessa?”

Viimeistään tässä vaiheessa joku saattaa kuitenkin ajatella, että eihän meillä kunnassa ole nykyisessä taloustilanteessa tällaiseen varaa – hyvä, jos pakolliset lakisääteiset  tehtävät saadaan hoidettua.

– Nykyisessä taloustilanteessa kannattaa panostaa nimenomaan ennaltaehkäisevään työhön. Se on paljon halvempaa kuin korjaava työ esimerkiksi lastensuojelussa. Se tarjoaa valtavasti säästöpotentiaalia, Akinyemi korostaa.

Kempas puolestaan huomauttaa, että budjetin ulkopuolista rahoitusta kannattaa hyödyntää, jotta säästöihin päästään tulevaisuudessa.

– Tutkimusten mukaan varhaiseen, ennaltaehkäisevään tukeen sijoitettu euro tuottaa hyötyä 3 – 5 euroa.

Monen alan vaikuttavuutta

Lapset ja nuoret SIB -ohjelman ensimmäiset hankkeet käynnistyivät vuonna 2018. Ohjelmassa on investoitu ennaltaehkäiseviin toimiin tähän mennessä hieman alle 12 miljoonaa euroa. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat maksaneet tulospalkkioita tähän mennessä 7,3 miljoonaa.

Rahastoon ovat sijoittaneet Sitra, LähiTapiola ja Tradeka, ja mukana on myös S-ryhmän alueosuuskauppoja sekä säätiöitä ja seurakuntia. Sijoittajille on luvattu noin viiden prosentin vuotuinen tuotto.

Lapset ja nuoret SIB -hankkeet jatkuvat eikä niihin oteta enää mukaan uusia tilaajia. S-pankki on toteuttanut aikaisemmin myös kotouttamista tukevan SIB-ohjelman ja työllistymistä tukevan SIB-ohjelman.

– Työllistymistä tukevasta ohjelmasta saatiin poikkeuksellisen hyvät tulokset. Mukana olleesta yli 10 000 asiakkaasta noin 6 500 on työllistynyt, Kempas kertoo.

Parhaillaan S-Pankki käy myös kuntien kanssa alustavia keskusteluja kestävää työelämää tukevasta ohjelmasta.

Julkinen sektori tarvitsee vaikuttavuusajattelua

Aino Akinyemi ja Jani Kempas toivovat, että Lapset ja nuoret SIB -ohjelma edistäisi vaikuttavuusajattelua julkisella sektorilla.

– Kuntien kannattaisi miettiä erilaisia keinoja, miten ne voisivat painottaa hankinnoissaan vaikuttavuutta. Sen tueksi ei tarvita välttämättä taustaohjelmaa tai -rahastoa, Akinyemi pohtii.

– Hankintojen tueksi pitäisi saada ainakin pieni vaikuttavuuselementti, Kempas täydentää.

Kempas miettii, että mahdollisuus muokata palveluja matkan varrella tarjoaa paljon etuja. Hän mainitsee, että Lapset ja nuoret SIB -ohjelmassa on panostettu rinnalla kulkemiseen paljon enemmän kuin mitä alun perin arvioitiin.

– Kun yritetään ratkoa monimutkaisia ongelmia, keinovalikoimaa ei kannata lukita etukäteen. Käytännön työssä nähdään, mikä toimii parhaiten ja mitä tukea asiakkaat tarvitsevat, hän korostaa.∙

---

Perheet tulevat aidosti kohdatuiksi ja kuulluiksi

SOS-Lapsikylä toimii palveluntuottajana Lapset ja nuoret SIB -ohjelmassa Helsingissä, Vantaalla, Lohjalla sekä Karkkilassa ja Vihdissä. Sen hankkeissa tavoitteena on korjaavien palveluiden tarpeen ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä näistä aiheutuvien kustannusten hillitseminen.

Ehkäisevän työn päällikkö Miia Lahtela kertoo, että järjestö on mukana ohjelmassa Perhekumppani-toimintamallilla.

– Työntekijämme tulee perheen luo hieman kuin ”Supernanny”. Perheen kanssa kartoitetaan yhdessä, mikä heille on tärkeää, mitkä asiat sujuvat ja missä kaivataan apua, ja sitten ryhdytään hommiin. Ulkopuoliset asiantuntijat eivät siis kerro, mitä perhe tarvitsee, vaan perhe määrittelee sen itse. Perhe on oman tilanteensa paras asiantuntija. Käytännön tuki voi olla vaikkapa neuvoja lastenhoidossa tai lisäpalveluna pariterapiaa tai apua nepsy-oireisiin.

Hankkeisiin kuuluu myös vertaistukea tarjoavaa ryhmätoimintaa, tällöinkin teemat valikoituvat perheiden omien toiveiden mukaisesti.

– Kolmannen sektorin toimijan yksi vahvuus on, että meitä ei koeta virallisen sosiaalityön työvälineeksi, pääsemme liikkeelle ikään kuin puhtaalta pöydältä, Lahtela pohtii.

Hänen mielestään ohjelmaan mukaan päässeet perheet ovat olleet hyvin onnekkaita.

– Hankkeissa perheet ovat tulleet aidosti kohdatuiksi ja kuulluiksi. He ovat saaneet tarvitsemaan lisäpalveluja oikea-aikaisesti eivätkä ole joutuneet odottamaan niitä jonon hännillä.

Myös Lahtela toivoo, että vaikuttavuusajattelu yleistyisi hyvinvointialueilla ja kunnissa. Hänen mukaansa lastensuojelutyössä lähtökohtana ei voi olla halpa hinta tai lyhyen tähtäimen säästöt.

– Kannattaa ajatella, mistä lapset ja perheet todella hyötyvät, hän korostaa.