Kuntavaalien ehdokasmäärät ovat puolittuneet vuoden 1980 vaaleista. 65 vuotta täyttäneiden ehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista on nelinkertaistunut vuoden 1996 kuntavaaleista (1996/4 % ja 2017/16 %). Samalla aikavälillä eniten on vähentynyt 45–54 -vuotiaiden ehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista.
Kuntien lukumäärän väheneminen, kuntakoon kasvu ja ehdokasmäärien romahdus ovat aikaa myöten vähentäneet puolueiden ja ehdokkaiden yhteistä mobilisaatiokykyä kuntavaaleissa, mikä selittää osaltaan kuntavaalien matalaa äänestysaktiivisuutta.
Kuntavaaleissa korostuvat puolueiden kannatuksen alueelliset erot sekä puoluetoiminnan valtakunnallisuus tai sen puute. Vuoden 2012 kuntavaaleissa vihreiden äänistä kaksi kolmannesta tuli yli 100 000 asukkaan kaupungeista.
Kuntavaalien siirto keväälle korostaa niiden valtakunnallista välivaaliluonnetta. Vuoden 2017 kuntavaalien kärkiaiheita ovat talous, työllisyys, terveyspalvelut ja koulutuspalvelut. Todennäköisesti ne tulevat olemaan myös seuraavien eduskuntavaalien kärkiaiheita.
Sami Borgin ja Sari Pikkalan laatima tilastoraportti Kuntavaalitrendit on osa Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamaa Kuntavaalitutkimus 2017-hanketta.
Julkaisu luettavissa täällä: Kuntavaalitrendit
Lisätiedot:
vaalitutkija, dosentti Sami Borg
Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu
sami.borg@uta.fi, 050-3450811
akatemialehtori Sari Pikkala
Åbo Akademi, julkishallinnon oppiaine
sari.pikkala@abo.fi, 02-2154 318
Kommentit