Hae julkaisua

02.03.2017

Sosiaalinen media kuntajohtamisessa

Kirjoittanut: Antti Syväjärvi, Jaana Leinonen, Anu Pruikkonen ja Rauno Korhonen
Julkaisu: 02.03.2017

Kuntien asema, tehtävät ja johtamisympäristö ovat
muutoksessa. Digitalisaation ja sähköisyyden kehitys
vaikuttaa entistä enemmän kuntien organisointiin,
demokratiaan, palveluihin ja toimijoiden välisiin suhteisiin.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuntajohtajien sosiaalisen
median käyttöä ja käyttömahdollisuuksia.
Lisäksi selvitettiin viranhaltijan liikkumavaraa somessa.
Kuntajohtajien kyselyt ja teemahaastattelut tehtiin
vuoden 2016 aikana.

Lataa julkaisu
27.02.2017

Mitä tunnuslukuja sote-alueen johtamisessa tarvitaan?

Kirjoittanut: Petra Kinnula, Teemu Malmi ja Erkki Vauramo
Julkaisu: 27.02.2017

Suomessa ei ole yhtenäistä sote-palvelujen verkostoa.
Tämä käy ilmi mm. tutkimusjulkaisuissa ”Sisältöä soteuudistukseen”, ”Saadaanko sote-uudistuksella tasalaatua?” ja ”Miten sote-uudistus toteutetaan?” (www.kaks.fi). Ne paljastivat myös sen, että terveyspalveluissa on yli- tai alikäyttöä.
Sekin tiedetään, mistä ongelmat johtuvat. Ne johtuvat
ensisijaisesti johtamisesta. Valtakunnallisesti ei
ole asetettu mitattavia tavoitteita. Sairaanhoitopiirien ja
yksikköjen tasolla tehdään vuosibudjetti ja seurataan
vain rahan kulutusta. Eikä useissa niistä ole käsitystä
suoritekustannuksista saatikka niiden systemaattisesta
seurannasta.
Tässä raportissa tarkastellaan niitä tunnuslukuja,
joita terveydenhuollon johtamisessa nyt tarvitaan. Tavoitteet ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Näistä on
sovittava yhdessä.

Lataa julkaisu
19.12.2016

Sosiaalisesta mediasta ratkaisuja paikalliseen vaikuttamiseen

Kirjoittanut: Torsti Hyyryläinen ja Sofia Tuisku
Julkaisu: 19.12.2016

Itsenäisen Suomen merkittävin hallinnon uudistus
muuttaa rakenteita ja toimintatapoja. Jokainen kunta
luo uuden identiteetin. Digitaaliset sovellukset luovat
mahdollisuuksia avoimempaan tietoon ja keskusteluun
kunnissa.
Tutkimuksessa tarkastellaan Kouvolan, Mikkelin ja
Seinäjoen poliitikkojen, viranhaltijoiden ja kuntalaisten
viestintää sosiaalisessa mediassa ja verkon avoimilla
foorumeilla.
Tutkimuksen mukaan ”kunnat ovat somessa, mutta
ne eivät toimi somen viestintäkulttuurin mukaisesti”.
Tutkijat korostavat kuntaorganisaation ja kuntayhteisön
rajapinnassa toimivien poliitikkojen roolia digitaalisen
muutoksen tekijöinä.
Johtopäätöksissä tutkijat pohtivat, miten paikallinen
media ja koneäly voivat tukea kuntien paikkaperustaista
kehittämistä.

Lataa julkaisu
07.11.2016

Läpinäkyvyys kunnan toiminnassa – tietopyyntöihin vastaaminen

Kirjoittanut: Aleksi Koski ja Heikki Kuutti
Julkaisu: 07.11.2016

Perustuslain julkisuusperiaate edellyttää viranomaisten
toiminnalta läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Tämän
pitäisi näkyä muun muassa siinä, kuinka viranomaiset
vastaavat tietopyyntöihin.
Meillä jokaisella on oikeus saada tietää, miten viranomaiset
toimivat ja perustelevat päätöksiään. Erityisen
tärkeää tietojen saaminen on ihmisten arkea lähellä
olevasta kunnallishallinnosta.
Tutkimus tuo esiin ongelmia julkisuuslainsäädännön
soveltamisessa. Verkossa julkaistavassa data-aineistossa
kuvataan yksityiskohtaisesti kuntien käytäntöjä tietopyyntöön
vastaamisessa.

Lataa julkaisu
13.10.2016

Syrjäkylien nuoret - unohdetut kuntalaiset?

Kirjoittanut: Sari Tuuva-Hongisto, Ville Pöysä ja Päivi Armila
Julkaisu: 13.10.2016

Millaista on nuoren elämä syrjäkylällä, josta puuttuvat
kuntapalvelut ja osallistumismahdollisuudet?
Julkisessa keskustelussa ja palveluiden suunnittelussa
syrjäseutua tarkastellaan usein vanhuuden elinympäristönä. Siellä asuu myös nuoria.
Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto
tekivät tämän tutkimuksen. Kohteena olivat
syrjäkylissä asuvien nuorten kokemukset palveluista,
koulutusmahdollisuuksista, hyvän elämän edellytyksistä,
sosiaalisista suhteista ja tulevaisuuden unelmista.
Tutkimuksessa haastateltiin 14–17-vuotiaita nuoria
Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Etelä-Savossa.

Lataa julkaisu
21.04.2016

Sivistykselliset ja sosiaaliset perusoikeudet syrjäkunnissa

Kirjoittanut: Juha Lavapuro, Tuomas Ojanen, Pauli Rautiainen ja Virve Valtonen
Julkaisu: 21.04.2016

Toteutuvatko perustuslaissa yhtäläisesti kaikille
taatut perusoikeudet myös harvaanasutun maaseudun
syrjäkylillä? Miten alueelliset erot perusoikeuksien
toteutumisessa ilmenevät, ja mistä ne johtuvat?
Miten eriarvoisuutta voitaisiin vähentää?

Tässä tutkimuksessa on oikeudellisten tarkastelujen,
tilastollisten analyysien ja haastattelujen keinoin
selvitetty perustuslaissa turvattujen sosiaalisten
ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista
ja erityisesti harvaanasutun maaseudun
erityisolosuhteissa.

Kirjassa on tärkeää tietoa kuntien asukkaille ja
näiden oikeuksien toteutumisesta huolta kantaville
poliitikoille, luottamushenkilöille ja virkamiehille.

Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Helsingin,
Tampereen ja Turun yliopistojen tutkijoiden toimesta.

Julkaisuun liittyvä uutinen: ”Tuore tutkimus perusoikeuksien toteutumisesta syrjäkunnissa

Lataa julkaisu
04.03.2016

Kuntademokratia kaksilla raiteilla

Kirjoittanut: Tiina Rättilä ja Jarmo Rinne
Julkaisu: 04.03.2016

Onko kaupunkien ja kuntien päätöksenteko
etääntynyt arjesta? Mitä tai keitä paikallisten
asukasliikkeiden aktiivit edustavat tai ajattelevat
edustavansa?

Tässä tutkimuksessa Tampereen yliopiston tutkijat
YTT Tiina Rättilä ja YTT Jarmo Rinne väittävät,
että edustaminen kuntademokratiassa ei enää
ole poliitikoiden yksinoikeus. Asukasliikkeistä on
noussut varteenotettava vaihtoehto, eikä asukastoimintaa
enää voida nähdä toisarvoisena puuhasteluna.

Tutkimus pohjautuu eri puolilla Suomea tehtyihin
asukasaktiivien haastatteluihin. Lisäksi tutkimuksessa
on hyödynnetty media- ja some-aineistoja.

Julkaisuun liittyvä uutinen:
Tutkijat: kunnissa asukkaiden ja päättäjien välinen etäisyys kasvaa

Lataa julkaisu
19.02.2016

Kunnan sijoitusvarallisuudesta ja sen hallinnasta

Kirjoittanut: Riku Thilman, Timo Rothovius ja Jussi Nikkinen
Julkaisu: 29.02.2016

Sijoitusvarallisuus tarjoaa mahdollisuuden rahoittaa erilaisia hankkeita ja ajoittaa niitä järkevästi.

Sijoitusten hallinta on tärkeätä myös kunnille. Kuntien sijoitusvarallisuuden määrästä tai sen hallinnoinnista ei ole juurikaan tutkimustietoa.

Tässä julkaisussa tarkastellaan kuntien sijoitusvarallisuuden määrää ja organisointia, kassavarojen sijoittamista sekä sijoituspäätösten tekemistä.

Tutkimuksen kyselyyn vastasi 116 kuntaa, jotka edustavat kattavasti kaiken kokoisia kuntia eri puolilla Suomea. Lisäksi kuntien sijoitustoimintaa on analysoitu tilinpäätöstietojen pohjalta, ja tilinpäätösmuuttujista muodostettua paneeliaineistoa käyttäen on tarkasteltu sijoituspäätöksiin vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimus on tehty Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen laitoksella.

Lataa julkaisu
25.11.2015

Rahastaa, ei rahasta, rahastaa

Kirjoittanut: Tomi Venho
Julkaisu: 02.12.2015

Kirjassa kartoitetaan suomalaisen vaalirahoituksen perusteita. Se selvittää sekä kampanjarahoituksen lähteitä että vaalikustannusten muotoja. Kirjassa arvioidaan niin perinteisiä käytäntöjä kuin uudempia toimintatapoja.

Näkökulma tiivistyy vaalirahoituksen avoimuuteen.
Missä määrin rahoitusjärjestelyt saadaan esille, ja
kuinka paljon jää edelleen näkymättömiin? Tutkija Tomi
Venho tarjoaa asiaan ulkopuolisen näkökulman, joka
poikkeaa puolueiden ja viranomaisten tavasta käsitellä
asiaa.

Kirja on kirjoitettu siten, että vaalirahan olemusta pääsee hahmottamaan kuka tahansa politiikan perusteisiin tutustunut kansalainen. Pyrkimyksenä on myös laventaa alan tutkimusperinnettä, jossa kampanjarahoitusta on toistaiseksi käsitelty vain pintaa raapimalla.

Kirja on jatkoa Kunnallisalan kehittämissäätiön
vuonna 2012 julkaisemalle suomalaisen vaalirahoituksen
perustutkimukselle.

Lataa julkaisu
04.11.2015

Säästöjä lapsiperheiden palveluremontilla

Kirjoittanut: Matti Rimpelä ja Markku Rimpelä (toimittajat)
Julkaisu: 11.11.2015

Lapsiperheiden palvelujen hajanaisuudesta on kannettu huolta vuosikymmeniä. Vaikka lapsi- ja perhelähtöisyyttä on pidetty tärkeänä, hajanaisuus on vain lisääntynyt.

Tässä tutkimuksessa on parikymmentä kuntakuvausta lapsiperheiden palvelujen kehittämisestä. Järjestelmä- ja palveluinnovaatiot ovat keskittyneet kuntien omiin erityisoloihin. Kunnat eivät ole markkinoineet niitä muille kunnille. Tämän vuoksi yksittäisten kuntien hankekehittäminen on edistänyt vain hitaasti lapsiperheiden palvelujen laajempaa ja valtakunnallista uudistumista.

Tutkijat esittävät valtakunnallisesti johdettua ja pitkäkestoista tutkimus- ja kokeiluohjelmaa. Näin lapsi- ja perhelähtöinen palvelukokonaisuus voidaan tuottaa yli kymmenen prosenttia pienemmillä kustannuksilla, samalla kun hyvinvointivaikutukset paranevat.

Liiteraportti

Uutinen liittyen tutkimukseen:
Matti ja Markku Rimpelän tutkimus: Investoinneilla miljardisäästöt lapsiperheiden palveluihin

Lataa julkaisu
Lataa lisää