Vuonna 2017 perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäivät kuntien aikuissosiaalityöhön. Muutoksen jälkeen monen toimeentulotukea tarvitsevan henkilön oli asioitava sekä Kelassa että kunnassa. Uudistus edellytti muutoksia myös Kelan ja sosiaalityön väliseltä yhteistyöltä ja työnjaolta.
Tässä julkaisussa tarkastellaan toimeentulotukea ja aikuissosiaalityötä tarvitsevien henkilöiden palveluja ja etuuksia sekä Kelan ja sosiaalityön välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa toimeentulotukiuudistuksen jälkeisenä aikana. Tutkimuksessa on käytetty laadullisia ja määrällisiä aineistoja vuosilta 2018–2020 ja 2022.
Julkaisu on valmisteltu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Kelan tutkimuksen ja Itä-Suomen yliopiston välisenä yhteistyönä.
Miten kunnat kehittävät elinvoimaansa maankäytön suunnittelulla erilaisissa kunnan kasvutilanteissa? Millaisia ovat maankäytön suunnittelun ja elinvoiman kehittämisen asiantuntijoiden käsitykset kuntien elinvoimasta ja miten elinvoimatyö on organisoitu kunnissa?
Tutkimukseen osallistui kymmenen kuntaa eri puolilta Suomea. Teos kuvaa ja analysoi elinvoiman lisäämiseen tähtääviä maankäytön suunnitteluhankkeita ja niiden työkaluja. Tutkimus osoittaa, että osa maankäytön suunnittelun keinoista on kunnille yhteisiä. Toisaalta monet keinot liittyvät kunnan kasvutilanteeseen. Kolmanneksi ne voivat liittyä muihin kontekstisidonnaisiin tekijöihin.
Erilaistuvat kunnat voivat hyödyntää tätä tutkimuksen jäsentämää kolmijakoa pohtiessaan maankäytön suunnittelun keinoja elinvoimansa kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin Oulun yliopiston Arkkitehtuurin yksikössä.
Tutkimuksen kohteina ovat vaalituloksen lisäksi aluevaalien ehdokasasettelu, vaaliteemat ja vaaliviestintä, äänestysaktiivisuus, väestöryhmien edustus aluevaltuustoissa sekä äänestysvalintojen
painottuminen ja perustelut.
Tilastokeskuksen rekisteri- ja tilastoaineistojen ohella käytössä on aluevaalien jälkeen kerätty valtakunnallisesti edustava kysely aluevaalien äänioikeutetuista. Lisäksi hyödynnetään aluevaalien kannatusmittauksia sekä analysoidaan ehdokkaiden vaalirahoitusta, puolueiden aluevaaliohjelmia ja television aluevaalikeskusteluja.
Tutkimus osoittaa, että monet äänestivät aluevaaleissa alueperusteisesti. Useat valitsijat pitivät aluevaaleja toissijaisina vaaleina. Näistäkin syistä aluevaalien äänestysprosentti ja puoluekannatus poikkesivat merkittävästi esimerkiksi vuoden 2019 eduskuntavaalien äänestysprosentista ja puoluekannatuksesta.
Vuoden 2021 kuntavaalit järjestettiin koronaepidemian vuoksi poikkeusolosuhteissa ja vaaleja siirrettiin huhtikuulta kesäkuulle. Kokoontumisrajoitusten ja varovaisuuden vuoksi ehdokkaat eivät voineet kohdata äänestäjiä vaaliteltoilla.
Mitkä seikat kannustivat ehdokkaaksi, mitkä seikat heikensivät kansalaisten edellytyksiä asettua ehdolle? Lisäsikö verkkoon painottuva kampanjointi vaalihäirinnän riskiä? Voiko olettaa, että verkossa tapahtuvan vaalihäirinnän torjumisesta tulee jatkossa yhä merkittävämpi kysymys?
Tutkimus perustuu ehdokkaille sekä kansalaisille vaalien alla tehtyihin kyselyihin. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään vaaleja koskevia rekisteri- ja tilastoaineistoja.
Mitä pienet, alle 5 000 asukkaan kunnat voivat tehdä, kun väestö vähenee ja ikääntyy.
Pienet kunnat eivät ole homogeeninen ryhmä, vaan niiden välillä on eroja muun muassa väestö- ja työpaikkakehityksessä, elinkeinorakenteessa, koulutustasossa, osallisuudessa ja palvelujen kustannuksissa.
Tässä tutkimuksessa on selvitetty näiden kuntien väestömuutoksia, elinvoimaa, muutosten hallintaa ja sopeutumisratkaisuja.
Tutkimus on tehty Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIAssa.
Vuoden 2021 kuntavaalit siirrettiin koronapandemian ja vasta
alkuvaiheessa olleen rokotustilanteen vuoksi huhtikuulta kesäkuulle.
Miten puolueet onnistuivat ehdokasasettelussaan ja
millaisin tavoittein ne kävivät vaaleihin? Miksi äänestysprosentti
notkahti ja miksi ennakkoäänestyksen suosio kohosi ennätyskorkeaksi?
Mitä merkitystä vaalien siirrolla oli tuloksiin?
Tutkimus perustuu monipuolisiin rekisteri-, tilasto- ja kyselyaineistoihin,
ja kuntavaalien puolue- ja ehdokaskilpailua
analysoidaan useista näkökulmista. Tutkimus kuvaa aiempia
tutkimuksia yksityiskohtaisemmin ehdokkaiden kannatusta
erikokoisissa kunnissa. Kuntavaalien puoluekannatusta ja
sen muutoksia arvioidaan muun muassa kunnallisten valtaasemien,
puolueiden valtakunnallisen kannatuskehityksen ja
puoluejärjestelmän keskeisten muutospiirteiden kannalta.
Päätöksenteon oppivat verkostot
paatoksenteko.wordpress.com / 13.03.2024Mikro- ja pienyritysten liikevaihdon alueellinen rakenne Suomessa: maaseutumaisten alueiden merkitys yllättää
Mikro- ja pienyritysten liikevaihdon alueellinen rakenne Suomessa: maaseutumaisten alueiden merkitys yllättää / 20.12.2023Työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien järjestettäviksi – Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan kuntien muuttuvaa roolia lähes 200 kunnassa
www.uef.fi / 10.08.2023Puolet suomalaisista arvioi tekoälyn heikentävän yksityisyydensuojaa
yle.fi / 07.08.2023Presidentinvaaliin puoli vuotta, mutta ehdokkaita odotellaan yhä – Tutkija pitää huolestuttavana, jos vaalikeskusteluille ei jää aikaa
yle.fi / 27.07.2023Kittilän opetukset Kirja oikeusvaltiosta ja virkavastuusta
22.01.2024 / Pekka Viljanen ja Eeva-Liisa HynynenToimeentulotuki ja aikuissosiaalityö Löytyykö keinoja toimeentulotuen tarpeen vähentämiseen?
21.12.2023 / Minna Kivipelto (toim.) Minna Kivipelto, Mirka Elovainio, Ha...TOTTA VAI TARUA – Soteuudistuksen himmeli-, byrokratia- ja kustannusten kasvuväitteet lukujen valossa – mitä pitäisi tehdä?
09.12.2023 / Hannes Manninen & Tapani TölliHyvinvointialueiden vaikuttamistoimielimet kansalaisosallistumisen kanavina
04.12.2023 / Akseli Tiensuu & Anni JänttiKuntajohtajat kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä
30.11.2023 / Sami BorgAlueiden väliset elinvoima-, vetovoima- ja pitovoimaerot
24.11.2023 / Timo Aro, Rasmus Aro, Tuomas Hanhela ja Eero LaesteräSote-tilojen käyttötarkoituksen muutos – käytöstä poistuvien tilojen kehittäminen resurssiviisaasti
16.11.2023 / Ira VermaMaakunnat vertailussa – Taustaraportti maakuntien rakennetekijöistä ja KAKSin maakuntapuntareista
04.10.2023 / Sami BorgKunnat hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen
04.09.2023 / Eero LaesteräKansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2022
14.08.2023 / KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiöPäätöksenteon oppivat verkostot
paatoksenteko.wordpress.com / 13.03.2024Mikro- ja pienyritysten liikevaihdon alueellinen rakenne Suomessa: maaseutumaisten alueiden merkitys yllättää
Mikro- ja pienyritysten liikevaihdon alueellinen rakenne Suomessa: maaseutumaisten alueiden merkitys yllättää / 20.12.2023Työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien järjestettäviksi – Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan kuntien muuttuvaa roolia lähes 200 kunnassa
www.uef.fi / 10.08.2023Puolet suomalaisista arvioi tekoälyn heikentävän yksityisyydensuojaa
yle.fi / 07.08.2023Presidentinvaaliin puoli vuotta, mutta ehdokkaita odotellaan yhä – Tutkija pitää huolestuttavana, jos vaalikeskusteluille ei jää aikaa
yle.fi / 27.07.2023