Suomessa on tuhansia luottamushenkilöitä kunnissa,
maakunnissa ja hyvinvointialueilla. Missä kulkevat
laillisen ja laittoman päätöksen rajat? Milloin
luottamushenkilö joutuu rikosoikeudelliseen vastuuseen?
Kuinka luovaa oikeudenkäyttö voi olla?
Voiko jollakin alueella olla oma lakinsa ja sille oma
tulkintansa? Kuinka oikeusvaltio toimii?
Näihin kysymyksiin antavat vastauksia tässä
Polemia-sarjan kirjassa Kittilän päätöksentekoon liittyviä
oikeusprosesseja jo lähes kymmenen vuotta
läheltä seuranneet rikos- ja prosessioikeuden
professori emeritus Pekka Viljanen ja toimittaja
Eeva-Liisa Hynynen.
Vuonna 2017 perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäivät kuntien aikuissosiaalityöhön. Muutoksen jälkeen monen toimeentulotukea tarvitsevan henkilön oli asioitava sekä Kelassa että kunnassa. Uudistus edellytti muutoksia myös Kelan ja sosiaalityön väliseltä yhteistyöltä ja työnjaolta.
Tässä julkaisussa tarkastellaan toimeentulotukea ja aikuissosiaalityötä tarvitsevien henkilöiden palveluja ja etuuksia sekä Kelan ja sosiaalityön välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa toimeentulotukiuudistuksen jälkeisenä aikana. Tutkimuksessa on käytetty laadullisia ja määrällisiä aineistoja vuosilta 2018–2020 ja 2022.
Julkaisu on valmisteltu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Kelan tutkimuksen ja Itä-Suomen yliopiston välisenä yhteistyönä.
Kunnat muuttuivat vuoden 2023 alussa sote-uudistuksen toteuduttua vaakunankiillotusta varten vailla muuta merkitystä oleviksi yksiköiksi. Väitettiin, että niiltä vietiin tehtävät ja rahat.
Hyvinvointialueet on nyt perustettu, ja kunnat ovat alkaneet toimia ”uusina kuntina”. Tässä Eero Laesterän kirjoittamassa teoksessa ”Kunnat hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen” pyritään kuvaamaan erityisesti julkisten tilastojen avulla sitä, kuinka kunnat muuttuivat uudistuksen seurauksena kollektiivisesti ja kuinka kunnat eriytyivät toisistaan uudistuksen, erityisesti uuden rahoitusmallin vuoksi. Kunta, joka rahoitti ennen uudistusta muiden kuntien toimintaa, muuttuikin valtionosuudesta aiempaa riippuvaisemmaksi kunnaksi. Samalla ennestäänkin taloudellisesti heikossa tilanteessa ollut kunta, joka sai valtionosuutta rahoittaakseen toimintaansa, on muuttunut valtionosuutta maksavaksi kunnaksi.
Tämä ja useita muita asioita on hyvä tunnistaa uudistuksen jälkeen, jotta tilanne voidaan korjata ja antaa jokaiselle kunnalle mahdollisuus itsenäiseen toimintaan, jos alueellinen tilanne ja kunnan oma toiminta siihen johdattavat.
Ilmapuntarissa on kolme teemaa: kunnallishallinto, politiikka ja yhteiskunta. Miten tyytyväisiä kunnissa, alueilla ja koko Suomessa ollaan päättäjiin ja asioiden tilaan? Kenelle koronakriisin risut ja ruusut jaetaan? Mikä mielestämme uhkaa Suomea ja maapalloa?
Kunnallisalan kehittämissäätiön järjestyksessä 31. kyselytutkimukseen perustustuva raportti, Kansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2022, kiteyttää kansalaisten näkemyksiä tulevista haasteista. Tutkimuksen on säätiön toimeksiannosta tehnyt Kantar TNS Oy.
Miten kunnat kehittävät elinvoimaansa maankäytön suunnittelulla erilaisissa kunnan kasvutilanteissa? Millaisia ovat maankäytön suunnittelun ja elinvoiman kehittämisen asiantuntijoiden käsitykset kuntien elinvoimasta ja miten elinvoimatyö on organisoitu kunnissa?
Tutkimukseen osallistui kymmenen kuntaa eri puolilta Suomea. Teos kuvaa ja analysoi elinvoiman lisäämiseen tähtääviä maankäytön suunnitteluhankkeita ja niiden työkaluja. Tutkimus osoittaa, että osa maankäytön suunnittelun keinoista on kunnille yhteisiä. Toisaalta monet keinot liittyvät kunnan kasvutilanteeseen. Kolmanneksi ne voivat liittyä muihin kontekstisidonnaisiin tekijöihin.
Erilaistuvat kunnat voivat hyödyntää tätä tutkimuksen jäsentämää kolmijakoa pohtiessaan maankäytön suunnittelun keinoja elinvoimansa kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin Oulun yliopiston Arkkitehtuurin yksikössä.
Tutkimuksen kohteina ovat vaalituloksen lisäksi aluevaalien ehdokasasettelu, vaaliteemat ja vaaliviestintä, äänestysaktiivisuus, väestöryhmien edustus aluevaltuustoissa sekä äänestysvalintojen
painottuminen ja perustelut.
Tilastokeskuksen rekisteri- ja tilastoaineistojen ohella käytössä on aluevaalien jälkeen kerätty valtakunnallisesti edustava kysely aluevaalien äänioikeutetuista. Lisäksi hyödynnetään aluevaalien kannatusmittauksia sekä analysoidaan ehdokkaiden vaalirahoitusta, puolueiden aluevaaliohjelmia ja television aluevaalikeskusteluja.
Tutkimus osoittaa, että monet äänestivät aluevaaleissa alueperusteisesti. Useat valitsijat pitivät aluevaaleja toissijaisina vaaleina. Näistäkin syistä aluevaalien äänestysprosentti ja puoluekannatus poikkesivat merkittävästi esimerkiksi vuoden 2019 eduskuntavaalien äänestysprosentista ja puoluekannatuksesta.
Päätöksenteon oppivat verkostot
paatoksenteko.wordpress.com / 13.03.2024Mikro- ja pienyritysten liikevaihdon alueellinen rakenne Suomessa: maaseutumaisten alueiden merkitys yllättää
Mikro- ja pienyritysten liikevaihdon alueellinen rakenne Suomessa: maaseutumaisten alueiden merkitys yllättää / 20.12.2023Työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien järjestettäviksi – Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan kuntien muuttuvaa roolia lähes 200 kunnassa
www.uef.fi / 10.08.2023Puolet suomalaisista arvioi tekoälyn heikentävän yksityisyydensuojaa
yle.fi / 07.08.2023Presidentinvaaliin puoli vuotta, mutta ehdokkaita odotellaan yhä – Tutkija pitää huolestuttavana, jos vaalikeskusteluille ei jää aikaa
yle.fi / 27.07.2023Kittilän opetukset Kirja oikeusvaltiosta ja virkavastuusta
22.01.2024 / Pekka Viljanen ja Eeva-Liisa HynynenToimeentulotuki ja aikuissosiaalityö Löytyykö keinoja toimeentulotuen tarpeen vähentämiseen?
21.12.2023 / Minna Kivipelto (toim.) Minna Kivipelto, Mirka Elovainio, Ha...TOTTA VAI TARUA – Soteuudistuksen himmeli-, byrokratia- ja kustannusten kasvuväitteet lukujen valossa – mitä pitäisi tehdä?
09.12.2023 / Hannes Manninen & Tapani TölliHyvinvointialueiden vaikuttamistoimielimet kansalaisosallistumisen kanavina
04.12.2023 / Akseli Tiensuu & Anni JänttiKuntajohtajat kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä
30.11.2023 / Sami BorgAlueiden väliset elinvoima-, vetovoima- ja pitovoimaerot
24.11.2023 / Timo Aro, Rasmus Aro, Tuomas Hanhela ja Eero LaesteräSote-tilojen käyttötarkoituksen muutos – käytöstä poistuvien tilojen kehittäminen resurssiviisaasti
16.11.2023 / Ira VermaMaakunnat vertailussa – Taustaraportti maakuntien rakennetekijöistä ja KAKSin maakuntapuntareista
04.10.2023 / Sami BorgKunnat hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen
04.09.2023 / Eero LaesteräKansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2022
14.08.2023 / KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiöPäätöksenteon oppivat verkostot
paatoksenteko.wordpress.com / 13.03.2024Mikro- ja pienyritysten liikevaihdon alueellinen rakenne Suomessa: maaseutumaisten alueiden merkitys yllättää
Mikro- ja pienyritysten liikevaihdon alueellinen rakenne Suomessa: maaseutumaisten alueiden merkitys yllättää / 20.12.2023Työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien järjestettäviksi – Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan kuntien muuttuvaa roolia lähes 200 kunnassa
www.uef.fi / 10.08.2023Puolet suomalaisista arvioi tekoälyn heikentävän yksityisyydensuojaa
yle.fi / 07.08.2023Presidentinvaaliin puoli vuotta, mutta ehdokkaita odotellaan yhä – Tutkija pitää huolestuttavana, jos vaalikeskusteluille ei jää aikaa
yle.fi / 27.07.2023