Miksi hanke epäonnistuu?

Suomi on kehittämishankkeiden maa. Miksi kehittämishanke ei tuota odotettua tulosta? Miksi osa hankkeista ei pääse ollenkaan vauhtiin ja miksi osa hiipuu nopeasti olemattomiin maaliin päästyään? Näin kysyy pitkäaikainen sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö ja suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan uranuurtaja Markku Lehto KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisussa ”Miksi hanke ei onnistunut – vai onnistuiko se?”

Teksti: KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiö Kuvat: Merja Ojala

Huolellakin suunnitellut hankkeet saattavat jäädä tähdenlennoiksi. Näin voi käydä, vaikka tuloskin olisi rohkaiseva. Kysymys ei ole vain menetetystä kehittämispanoksesta, vaan myös toivotun uudistuksen sammumisesta. Tämän vuoksi on muistettava seuraavat piirteet ja asiat, kun hanketyöhön käydään käsiksi:

– Hankkeen ryhti: Uuteen ja mittavaan hankkeeseen liittyy aina riskejä. Niitä ei pidä alussa peitellä, vaan tuoda avoimesti esille. Mitä enemmän peitellään todellisia vaikeuksia, sitä heikommat ovat edellytykset levittää hyviä käytäntöjä. Hanketta voidaan muuttaa kokemusten pohjalta.

– Kolmiyhteys: asiakas-ammattilainen-johto. Onnistumisen ehto on, että kaikki ovat myönteisesti mukana. Erityisen tärkeää on, että johto on sisäistänyt ja sitoutunut hankkeeseen ja siihen, että sen onnistuessa kokemukset siirtyvät käytäntöön. Muuten käy niin, että ulkopuolisen rahoituksen loppuessa hyvätkin tulokset hiipuvat olemattomiin.

– Ongelman oikea paikantaminen: Kehittämishankkeessa pyritään vaikuttamaan ihmisen toimintakykyyn tai toimintaympäristöön. Usein suuremmat ongelmat koskevat sosiaalista kuin fyysistä toimintakykyä, mutta jälkimmäistä ryhdytään kehittämään. Helposti kehitetään kognitiivisia taitoja, vaikka ongelma on työympäristössä.

– Muutosenergian kohottaminen: Muutos toteutuu vain jos johdon, ammattilaisten ja asiakkaiden motiivi ja tahto riittävät muutoskitkan voittamiseen. Motiivi ja tahto eivät ole annettuja, vaan niitä voi ja pitää vahvistaa koko hankkeen ajan, ja edelleen hankkeita maastoutettaessa ja juurrutettaessa. Tavoitteiden kirkastaminen, tehtävien pilkkominen, pöydän puhdistaminen muista asioista ja hankkeen pukkaaminen raiteille kriittisissä käänteissä ovat kaikki helposti opittavia ja ymmärrettäviä keinoja.

Summa: Ei riitä, että osataan itse asia. On osattava välttää hankemaailman sudenkuopat ja on osattava pitää yllä hankepeliin kuuluvaa innostunutta henkeä. Tämän kaiken voi oppia, mutta ensin on ymmärrettävä hankkeiden ja siinä mukana olevien sielunelämä. Raportti tähtää sen valaisemiseen.

Lisätietoja: VTT Markku Lehto, 050-5551333.