Kunnallisalan kehittämissäätiön säännöt

Säätiön nimi on Kunnallisalan kehittämissäätiö sr, ruotsiksi Stiftelsen för kommunal utveckling sr ja englanniksi The Foundation for Municipal Development sr.

Säätiö voi käyttää toiminnassaan nimen ohella myös toissijaista tunnusta KAKS.

Säätiön kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Säätiön tarkoituksena on edistää erityisesti niiden kuntien toiminnan kehittämistä, jotka ovat olleet Suomen Kunnallisliitto ry:n jäseninä 1.1.1990 tai joiden osa ne ovat, sekä vaalia Suomen Kunnallisliitto ry:n perinteitä.

Tämä tapahtuu tukemalla taloudellisesti erityisesti näitä kuntia palvelevaa koulutus-, tutkimus- ja julkaisutoimintaa sekä jakamalla apurahoja. Säätiö jakaa avustuksia ja apurahoja tarkoitusta edistävään toimintaa. Säätiö voi toimia myös muilla tarkoitusta edistävillä toimintamuodoilla.

Säätiö voi harjoittaa liiketoimintaa toimintamuotojen rahoittamiseksi.

Säätiöllä on hallitus. Säätiöllä voi olla asiamies tai toimitusjohtaja ja toimitusjohtajalla voi olla sijainen.

Hallitus voi asettaa avukseen toimi- tai neuvottelukuntia ja työryhmiä. Näin tehdessään hallitus määrittelee niiden kokoonpanon, jäsenten lukumäärän, toimikauden ja valintatavan.

Säätiön asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu kuusitoista (16) jäsentä ja viisi (5) varajäsentä.

Hallituksen jäsenten toimikausi on neljä vuotta, jollei jäljempänä toisin mainita.

Hallituksen jäsenet valitaan hallituksen vuosikokouksessa siten, että erovuorossa on kunakin vuonna neljäsosa jäsenistä. Varajäsenet ovat erovuorossa neljän vuoden välein.

Hallituksen kokoonpano on valintajärjestelmää toteutettaessa sovitettava sellaiseksi, että se vastaa mahdollisimman hyvin 2 §:ssä tarkoitettujen kuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien vuonna 1992 pidetyissä kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta.

Hallituksen jäsenen tai varajäsenen täytettyä 66 vuotta hänen toimikautensa päättyy erovuoroisuudesta riippumatta seuraavana vuonna pidettävässä vuosikokouksessa, jossa valitaan uusi hallituksen jäsen entisen jäsenen toimikauden loppuajaksi. Hallituksen jäsenistä enemmistöllä tulee olla kotipaikka 2 § :ssä tarkoitetussa kunnassa tai kunnassa, jonka osa 2 § :ssä tarkoitettu kunta on. Sama koskee myös hallituksen varajäseniä.

Jos hallituksen jäsen tai varajäsen eroaa, kuolee tai menettää oikeustoimikelpoisuutensa kesken toimikauden, hallitus valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuosikokouksen jälkeen pidettävässä ensimmäisessä kokouksessa vuodeksi kerrallaan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.

Kutsu hallituksen kokouksiin lähetetään kullekin jäsenelle vähintään viisi päivää ennen kokousta. Hallituksen kokoukseen sovelletaan muuten, mitä johtosäännössä on määrätty.

Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä.

Päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet läsnä olevista jäsenistä, mikäli näistä säännöistä ei muuta johdu. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Vaaleissa tulee valituksi henkilö, jota on kannattanut yli puolet läsnä olevista jäsenistä. Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaana olevista ei saa yli puolta äänistä, järjestetään toinen kierros, jossa ovat mukana kaksi eniten ääniä saanutta. Valituksi tulee tällöin henkilö, jota on kannattanut yli puolet läsnä olevista jäsenistä. Jos äänet menevät tällöin tasan, ratkaistaan vaali arvalla.

Hallituksen kokouksista on laadittava pöytäkirja, johon merkitään tehdyt päätökset ja tapahtuneet äänestykset. Pöytäkirjan allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksessa siihen valittu jäsen.

Hallitus kokoontuu vuosikokoukseen kunkin vuoden tammi-maaliskuussa.

Vuosikokouksessa on

esitettävä

1. hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös;

päätettävä

2. toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksymisestä

3. talousarviosta kulumassa olevalle vuodelle;

4. hallituksen jäsenten palkkioista; sekä

valittava

5. jäsenet hallituksen erovuoroisten jäsenten ja varajäsenten tilalle; sekä

6. vähintään yksi tilintarkastaja tarkastamaan yhden vuoden tilit ja hallinnon.

Säätiön asiamiehen tulee hoitaa säätiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Asiamies toimii esittelijänä hallituksen kokouksessa.

Säätiötä edustaa hallituksen puheenjohtaja yhdessä hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan kanssa.

Hallitus voi oikeuttaa nimetyn henkilön edustamaan säätiötä yksin tai yhdessä toisen nimetyn henkilön kanssa.

10§

Säätiön sääntöjä voidaan muuttaa vain, mikäli vähintään kolme neljännestä kaikista hallituksen jäsenistä sitä kannattaa.

Säätiön purkamisesta päätetään samassa järjestyksessä.

11§

Jos säätiö puretaan tai lakkautetaan, säätiön varat on käytettävä 2 §:ssä tarkoitettujen kuntien toiminnan edistämiseen.