Väitöstutkimus: Tehokas ja säästävä hoitomalli vajaakäytössä

Suomessa on kehitetty jo 50 vuotta hoitomallia, joka helpottaa mielenterveyspotilaiden toipumista ja säästää rahaa. Hoitohenkilökunnan asenteet ja yhteistyön hankaluus eri sote-sektoreiden kesken estävät sen laajan käytön, väittää palvelujohtaja Arja Heikkinen.

Kyseessä on tarpeenmukainen hoitomalli, jota ruvettiin Suomessa kehittämään ja tutkimaan jo 1960-luvulla. Aluksi se oli tarkoitettu skitsofreenikoiden hoitoon, mutta myöhemmin sitä on sovellettu muihinkin vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin.

Lähtökohta on hoitoontulotutkimus. Tätä alkutilannetta kutsutaan perhe- ja verkostokeskeiseksi alkuselvittelyksi. Siinä sovittujen toimenpiteiden toteutumista seurataan myöhemmissä hoitokokouksissa.

Oulun kaupungin sosiaalisen hyvinvoinnin palvelujohtajan Arja Heikkinen teki vastikään Jyväskylän yliopistoon väitöskirjan tarpeenmukaisen hoidon toteutumisesta Kainuussa. Tutkimus kuvaa Kainuun sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian potilaiden tarpeenmukaisen hoidon muotoutumista ja hoidon tuloksia vuosina 2004 – 2005. Hoidossa sovellettiin Kainuun sairaanhoitopiirin toimintakäsikirjan suosittelemaa tarpeenmukaista lähestymistapaa.

Läheisten panos vajaakäytössä

Arja Heikkisen tutkimuksessa ja muissakin selvityksissä on huomattu, että potilaan vointi kohenee hyvin järjestetyn tarpeenmukaisen hoitomallin avulla.

– Mutta tutkimusten tuloksia hyödynnetään aivan liian vähän, Heikkinen sanoo.

Hänen mukaansa useimmiten esteenä ovat henkilökunnan asenteet. Tarpeenmukainen hoitomalli ei kuitenkaan ole ristiriidassa minkään terapiamuodon kanssa.

Heikkisen tutkimus osoittaa, että nimenomaan perhekeskeinen työote olisi tärkeää. Tällä hetkellä omaisten osuus jää kuitenkin turhan pieneksi, vaikka he haluaisivatkin olla mukana potilaan toipumisprosessissa.

– Yksikin läheinen vaikuttaa merkittävästi parantumiseen, Heikkinen painottaa.

Hän toivoo, että perheen määritelmä olisi nykyistä laajempi. Entiset puolisot, uusioperheen jäsenet ja muut läheiset pitäisi ottaa mukaan. Potilas itse määrittelee, kuka on hänen läheisensä.

Heikkinen suosittaa, että alkuselvitykset pitää tehdä perusteellisesti. Kotikäyntejä kannattaa tehdä heti alussa, koska ne paljastavat potilaan todellisen tilanteen.

Erikoissairaanhoito vähenisi

– Hoitoontulotutkimuksessa pitää tehdä hyvä palvelukokonaisuuden suunnitelma. Se vaikuttaa myös kustannuksiin. Turha erikoissairaanhoito vähenee, sanoo Arja Heikkinen.

Tarpeenmukaista hoitomallia on sovellettu paikallisten tarpeiden mukaan erityisesti Turun, Tampereen ja Länsi-Pohjan seuduilla, mutta muualla vähemmän.

Hoitomallin voi hyvin nähdä sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisena paikallistason ratkaisuna.

– Tarvitaan horisontaalista yhteistyötä sektorirajojen yli, Heikkinen painottaa.

Oulussa on aiemmissa tutkimuksissa havaittu, että kymmenisen prosenttia sosiaali- ja terveyssektorin asiakkaista tuottaa jopa 80 prosenttia koko sektorin kuluista. Mielenterveys- ja päihdepotilaat kuuluvat juuri tähän ryhmään.