Tarkastuslautakunnista arvojohtajia ja kunnan toiminnan myötäkehittäjiä

– Vastaajat eivät uskoneet, että tarkastuslautakunnista olisi taloudellisen tiedon tuottajaksi, koska tietoa taloudesta on muutenkin saatavilla, eikä tarkastuslautakunnan jäsenillä ole sellaista osaamista, että he voisivat sanoa jotain uutta, hän kertoo.

Lisäksi vastaajat tuntuvat pelkäävän, että tarkastuslautakunnan asema kuntalaisten edustajana sisältäisi populistia piirteitä, eikä sen vuoksi ole realistinen.

– Oltiin kuitenkin sillä kannalla, että ne voisivat olla enemmän vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa, koska tällä hetkellä vuorovaikutusta ei juurikaan ole, Pesonen kertoo.

Ei koskaan kuullutkaan

Anniina Pesosen mukaan oli alusta alkaen selvää, että sekä kandidaatti- että pro gradu –työni aiheet liittyvät kuntiin, mutta tarkempi tutkimuskohde oli pitkään epäselvä.

– Kun kandidaatin työn aihe oli pohdinnan alla, lueskelin paljon kunta-aiheisia artikkeleita. Silmiini sattui Anna-Leena Laihasen väitös. En tuolloin edes tiennyt, mikä tarkastuslautakunta on tai mikä sen tehtävä on. Muistan, kuinka ihmettelin sitä, miten en ollut koskaan kuullutkaan kyseisestä lautakunnasta, vaikka artikkelin perusteella sillä vaikutti olevan tärkeä tehtävä kunnissa.

– Kun aloin etsiä lisätietoa, huomasin, että siitä ei ole paljon tutkimustietoa ja sekin jonka löysin, jätti epäselvän kuvan. Se sai kiinnostumaan aiheesta ja tarttumaan siihen. Kandidaatin työssäni tutkin tarkastuslautakuntia kunnan talouden tasapainon arvioijina, ja nyt pro gradu -työssä sen asemaa ja merkitystä.

Merkittävä tehtävä, epäselvä asema

Tarkastuslautakunnille on annettu kuntalaissa merkittävä tehtävä arvioida valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Asemaan ja merkitykseen liittyy paljon epäselvyyttä, vaikka niillä on merkittävä tehtävä.

– Epäselvyyttä selittävät tehtävien määrittelyyn liittyvät epävarmuudet ja toisaalta myös se, että laajempaa, tarkastuslautakuntiin liittyvää empiiristä aineistoa ei ole kerätty sitten Ilkka Ruostetsaaren ja Jari Holttisen tutkimuksen kymmenen vuotta sitten.

Tarkastuslautakunnat ovat toimineet noin 17 vuotta. Kuntalaissa niille on annettu merkittävä arviointitehtävä.

Toisaalta niiden epäselväksi jäänyt asema ja merkitys tekevät tutkimuksesta tärkeää.

– Tutkimuksen avulla voidaan herätellä sekä kuntatoimijoita että esimerkiksi kuntalakia valmistelevia tahoja kehittämään toimintaa niin, että lautakunta voisi palvella koko kunnan toiminnan valvontaa ja ohjausta paremmin. On siis otettava huomioon, että yhtä lailla kuntien toimintaympäristön muutokset aiheuttavat painetta tarkastuslautakunnille kuin muillekin kuntatoimijoille uudistua, Pesonen pohtii.

Entistä rohkeammaksi arvojohtajaksi

Kussakin kunnassa tarkastuslautakuntien asema on muotoutunut omansalaiseksi?organisaatiokulttuurien mukaan.

– Minulle on muodostunut sellainen käsitys aikaisempien ja oman tutkimukseni perusteella, että tarkastuslautakunnista on tullut entistä rohkeampia, Anniina Pesonen kertoo.

Kun tarkastuslautakunnat perustettiin, ne olivat arkoja arvioinneissaan. Nyt on Pesosen mukaan havaittavissa, että tarkastuslautakunnat haluavat tosissaan saavuttaa vankemman aseman: ne ottavat asioihin kantaa ja haluavat olla mukana toiminnan kehittämisessä. Niistä on tullut entistä enemmän lakisääteisen tehtävän, ”pakkopullan” suorittajan sijaan vuorovaikutteisia, kunnan toiminnan myötäkehittäjiä.

– Ainakaan vielä ei voida sanoa, että niillä olisi vankka asema myötäkehittäjänä, mutta sillä tiellä ollaan. Eräissä vastauksissa ilmeni, että on jopa innostuttu liikaa, jolloin tarkastuslautakunnat ovat ottaneet liikaa kantaa yksittäisiin, epäolennaisiin asioihin.

Vastauksissa toistui ajatus tarkastuslautakunnasta eräänlaisena arvojohtajana, joka tukisi valtuuston työtä varmistamalla, että tilivelvollisten toimet toteuttavat valtuuston strategioissa yms. esiin tuomia arvoja ja visioita. Samalla se tukisi viranhaltijoiden työtä: viranhaltijat voivat varmistua siitä, että he tekevät oikeita asioita.

Kehittäjyys on ansaittava

Anniina Pesosen mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että valtuustoilla on ollut vaikeuksia omaksua roolia strategisena johtajana.

– Tarkastuslautakunnat voisivat osaltaan olla merkittävä tuki ja apu kunnan strategisessa johtamisessa. Mielestäni arvioijan ja myötäkehittäjän roolit eivät sulje pois toisiaan, vaan päinvastoin tukevat toisiaan.

– Mikäli tarkastuslautakuntien tekemissä arvioinneissa paneudutaan asioihin syvällisesti, nähdään eteenpäin ja tuotetaan uudenlaisia näkökulmia, niillä on kaikki edellytykset olla myötäkehittäjiä. Se ero rooleilla on, että tarkastuslautakunta voi itse ottaa arvioijan roolin, mutta myötäkehittäjän rooli on ansaittava: se edellyttää ennen kaikkea sitä, että sitä arvostetaan ja pidetään uskottavana.

Jotta tarkastuslautakunta voisi siis olla tulevaisuudessa kunnan toiminnan myötäkehittäjä, sen arvostusta ja uskottavuutta on nostettava.

– Toivon mukaan tällä tutkimuksella voidaan siihen osaltaan vaikuttaa, Anniina Pesonen sanoo.

Johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden vastausten perusteella tarkastuslautakuntien jäseniksi valitaan edelleen pääosin ”keltanokkia” kuten aiemmissakin tutkimuksissa on todettu. Tämä nakertaa vastaajien mukaan uskottavuutta.

– Toisaalta joukossa oli myös vastauksia, joiden mukaan tarkastuslautakuntien jäsenistä on tullut vuosi vuodelta aktiivisempia – pääosin aktiivisen tarkastuslautakunnan puheenjohtajansa ansiosta.

Anniina Pesosen mukaan tämä gradu voi hyödyttää kaikkia kuntatoimijoita sekä viranhaltijoiden että luottamushenkilöiden puolella.

– Arvioinnin tarkoitushan on viedä toimintaa eteenpäin ja auttaa näkemään uusia näkökulmia asioista – miksei voisi myös tarkastuslautakunnan tekemä arviointi?

– Tarkoitus on, että graduni selkeyttää kuntatoimijoiden ajatuksia ja avata silmiä sen suhteen, mikä tarkastuslautakunnan asema ja merkitys pitäisi olla, jotta se tukisi kunnan toimintaa parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Gradun kirjoittamisen ohella Anniina Pesonen on ollut työharjoittelussa Kuusamon kaupungin perusturvan hallinnossa.

– Olen viihtynyt siellä käytännön hallintotöissä erittäin hyvin – suorastaan nauttinut työstä siellä… Työ on tuonut elämääni virkistävää vaihtelua, ja se on toisaalta myös antanut uutta intoa gradun tekoon.

– En kuitenkaan vielä osaa sanoa, mitä teen, kun saan paperit kouraan. Toivon ja uskon kovasti, että mielenkiintoisia töitä kuitenkin löytyy – tutkijan tai käytännön hallintotyöt eivät ole poissuljettuja vaihtoehtoja. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Hallintotieteiden kandidaatin Anniina Pesosen hallinnon ja johtamisen aihepiiriin kuuluva pro gradu -työ Tarkastuslautakunnan asema ja merkitys kunnan toiminnan valvonta- ja ohjausjärjestelmässä käsitellään Lapin yliopistossa tammikuun 2015 tiedekuntaneuvoston kokouksessa, jonka jälkeen se julkaistaan internetissä Doria-julkaisutietokannassa (doria.fi).