Enemmistö voisi äänestää tai luultavasti saattaisi äänestää lisäksi näitä: Yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä korostava liike (60 % äänestäisi tai voisi luultavasti äänestää), sääntelyn purkamista ajava liike (57 %), perinteisiä arvoja ja ihanteita korostava, arvokonservatiivinen liike (55 %), rikoksista annettavien rangaistusten kiristämistä kannattava liike (52 %) sekä yksilöllistä vapautta korostava, arvoliberaali liike (52 %).
Vähiten kiinnostavia ovat ilmaston muutoksen kiistävät ja lämpenemisen hyötyjä korostavat poliittiset liikkeet (9 % äänestäisi tai luultavasti voisi äänestää), liikkeet, jotka vaativat valtiota tiukasti ohjaamaan yrityksiä ja sääntelemään markkinoita (17 %), EU-eroa ajavat liikkeet (20 %) sekä EU-kielteiset ja kansallismieliset liikkeet (21 %).
Poliittisen liikkeen kannatuksen yläraja vaaleissa liikkuu korkeimmillaan vain neljänneksen tasolla
Suomessa poliittisen liikkeen kannatuksen yläraja vaaleissa näyttäisi liikkuvan korkeimmillaan vain neljänneksen tasolla (voisi äänestää vastanneet). Tällaisia liikkeitä, joita voisi äänestää yli 20 prosenttia vastanneista on kuusi.
Vähintään 20 prosenttia suomalaisista voisi äänestää poliittista liikettä, joka erityisesti korostaa seuraavia asioita:
- Tavoittelee ilmastonmuutoksen hillitsemistä poliittisin ja taloudellisin keinoin sekä rajoituksin (25 %)
- On EU-myönteinen, kannattaa EU:n yhteistyön syventämistä (24 %)
- Ajaa sääntelyn purkamista, kannattaa talouden ja työelämän sääntelyn vähentämistä (23 %)
- Puolustaa vapaakauppaa ja avointa maailmantaloutta (20 %)
- Korostaa yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä, kaikille maassa asuville ja oleskeleville järjestettävä riittävä toimeentulo (20 %)
- Kannattaa kaikkien rikoksista annettavien rangaistusten kiristämistä, luovuttaisi poliisille ja viranomaisille lisää valtuuksia valvoa kansalaisia (20 %)
Korkeintaan kymmenesosan kannatukseen (alle 10 prosenttia voisi äänestää) yltäisi viisi poliittista liikettä:
- Kiistää ilmastonmuutoksen, korostaa ilmaston lämpenemisen hyötyjen olevan suurempia kuin haitat (2 %)
- Vaatii valtiota tiukasti ohjaamaan yrityksiä ja sääntelemään markkinoita (3 %)
- Ajaa eroa EU:sta ja eurosta ja paluuta omaan valuuttaan (8 %)
- Pitää ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumista kansainvälisissä suhteissa tärkeämpinä kuin oman maan taloudellisia etuja (8 %)
- On EU-kielteinen ja kansallismielinen (9 %)
Tuloksista käy myös ilmi se, että EU-myönteisyys saa tuntuvasti enemmän myötätuntoa kuin EU-kielteisyys, vapaakauppa saa enemmän kannatusta kuin protektionismi, maahanmuuttoa ja vapaata liikkumista puolustavat liikkeet ovat suositumpia kuin maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta kritisoivat liikkeet.
Puolueiden kannattajien välillä on eroja
Puoluekanta on yhteydessä kiinnostukseen äänestää erilaisia päämääriä korostavia poliittisia liikkeitä. Tuloksista voi tehdä myös johtopäätöksiä, millaista politiikkaa eri puolueiden kannattajat suosivat. Seuraavassa keskeisimmät havainnot puoluekannan mukaan.
Keskusta:
Keskustan kannattajat reagoivat keskimäärää myönteisemmin avoimeen maailmantalouteen, EU-myönteisyyteen, sääntelyn purkamiseen sekä perinteisiin arvioihin ja ihanteisiin. EU-eron ajaminen, markkinoiden sääntely ja ilmastonmuutoksen kiistäminen ovat vastenmielisiä asioita.
Perussuomalaiset:
Perussuomalaisten kannattajat profiloituvat selkeän poikkeavasti kaikkien muiden puolueiden kannattajista. Perussuomalaisten tukijoita viehättää EU- ja maahanmuuttokielteisyys, rangaistusten tiukentaminen, perinteiset arvot ja ihanteet, eliitin vastaisuus ja kielteinen suhtautuminen avoimeen maailmantalouteen. Monikulttuurisuus, vapaa liikkuvuus ovat myrkkyä, kuten myös ihmisoikeuksien ja demokratian korostaminen kansainvälisissä suhteissa.
Kokoomus:
Kokoomuksen kannattajien keskuudessa korostuvat vapaakaupan puolustaminen, EU-myönteisyys ja sääntelyn purkaminen. Vastenmielisiä tavoitteita ovat EU-ero, kapitalismin vastustaminen, markkinoiden ja yritysten sääntely, populistinen eliitin vastaisuus sekä protektionismi.
SDP:
SDP:n kannattajat osuvat näkemyksissään lähelle kansalaisten keskimääräistä suhtautumista. SDP:n tukijoita sykähdyttää ilmastonmuutoksen hillitseminen, EU-myönteisyys, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys, kaikille maassa asuville ja oleskeleville taattava riittävä toimeentulo (taloudellinen egalitarismi). Inhotuimmat päämäärät liittyvät ilmastonmuutoksen kiistämiseen, EU-kielteisyyteen ja eroamiseen EU:sta.
Vihreät:
Vihreiden kannattajat äänestävät keskimäärää mieluummin poliittista liikettä, joka ajaa ilmaston muutoksen hillitsemistä, on EU-myönteinen, suhtautuu maahanmuuttoon myönteisesti, korostaa yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä sekä puolustaa avoimia rajoja ja vapaata liikkuvuutta. Pahalta maistuvia asioita ovat ilmastonmuutoksen kiistäminen, EU-kielteisyys ja kansallismielisyys, maahanmuuttovastaisuus, protektionismi sekä perinteiset arvot ja ihanteet.
Vasemmistoliitto:
Vasemmistoliiton kannattajia ihastuttaa poliittinen liike, joka korostaa taloudellista egalitarismia, tavoittelee ilmastonmuutoksen hillitsemistä, vastustaa kapitalismia ja ajaa sosiaalietuuksien lisäämistä, suhtautuu maahanmuuttoon myönteisesti sekä puolustaa avoimia rajoja. Luotaantyöntäviä ovat liikkeet, jotka kieltävät ilmastonmuutoksen, ovat EU-kielteisiä ja kansallismielisiä sekä suhtautuvat kielteisesti maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen.
Nuoret ovat herkempiä vasemmistolaiselle, radikaalille populistiselle sanomalle kuin ikääntyneet
Nuorten ja ikääntyneiden eroista voi todeta, että nuorten 18-30 vuotiaiden keskuudesta on keskimäärää enemmän niitä, jotka saattaisivat äänestää (äänestäisi tai voisi luultavasti äänestää) liikettä, joka vastustaa kapitalismia (kannattaa talouden uusjakoa ja sosiaalietuuksien lisäämistä sekä rikkaiden verottamista) (48 %). Ikääntyneempien, yli 60-vuotiaiden keskuudessa vain reilu neljännes (29 %) altistuu tämänkaltaisia tavoitteita ajavan liikkeen vaatimuksille.
Nuoret herkistyvät keskimäärää useammin ihmisten yksilöllistä vapautta ajavan poliittisen liikkeen sanomalle (55 %). Ikääntyneistä selvästi alle puolet (45 %) suhtautuu myönteisesti tällaiseen poliittiseen liikkeeseen. Ikääntyneet ovat herkempiä perinteisiä arvoja esille nostavien, arvokonservatiivisten liikkeiden ajamille asioille kuin nuoret. Ikääntyneistä enemmän kuin kaksi kolmesta (70 %) voisi äänestää tai voisi luultavasti äänestää liikettä, joka korostaa perinteisiä ihanteita, arvoja ja yhtenäisiä käyttäytymismalleja. Nuorista tämänkaltaisille viesteille altistuu kaksi viidestä (40 %).
Nuorten keskuudessa arvoliberaali liike saa enemmän ymmärtämystä kuin arvokonservatiivi. Ikääntyneiden keskuudessa tilanne on päinvastainen. Nuoret ovat alttiimpia kuin ikääntyneet äänestämään eliitin vastaisia, populistisia liikkeitä kuin ikääntyneet. Nuoret näyttäisivät luottavan ikääntyneitä vankemmin myös asiantuntijavaltaisuuteen yhteiskunnan tärkeitä päätöksiä tehtäessä.
Tutkimuksen taulukot luettavissa tästä.
Tutkimuksen toteutus
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy (aiemmin TNS Gallup Oy). Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 2.-7.6 2017. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.044. Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 04000-570087.
Kommentit