Enemmistön mielestä myös talouskriisi (65 %), ristiriidat ja jännitteet kansalaisten keskuudessa (64 %), energian riittävyys ja hinta (63 %), hallitsematon muuttoliike maahan (60 %) sekä ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat (58 %) kuuluvat merkittävien uhkatekijöiden joukkoon.
Vähiten huolta kannetaan Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta ja sitoutumisesta kansainvälisiin kriiseihin (25 % pitää erittäin tai melko vakavana uhkana), suuronnettomuuksista (31 %) sekä demokratian murentumisesta (39 %). Myöskään terrorismi (49 %) ja joukkotyöttömyys (49 %) eivät ole suomalaisille suurimpia uhkatekijöitä.
Lähes kaikki uhkat koetaan nyt suuremmiksi kuin vuoden 2022 alussa. Naiset ovat miehiä enemmän peloissaan ilmastonmuutoksesta, epidemioista, sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntymisestä, terrorismin ja suuronnettomuuksien uhkasta. Miehiä ahdistavat etenkin ajatukset hallitsemattomasta maahanmuutosta ja kansainvälisestä rikollisuudesta.
Kyberhyökkäykset ja tietomurrot ovat kaikkien puolueiden uhkatekijöiden viiden kärjessä. Venäjän sotilaallinen ja poliittinen painostus huolettaa kaikkia lukuun ottamatta vasemmistoliiton tukijoita.
Kansainvälinen rikollisuus ja valtion velkaantuminen hermostuttavat etenkin kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan tukijoita. Sosiaalinen eriarvoisuus korostuu uhkana kaikkien nykyisten oppositiopuolueiden kannattajilla.
Ilmastonmuutos sekä kansalaisten jakautuminen kahtia ovat keskimäärää vakavampia uhkatekijöitä SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton tukijoiden parissa. Vasemmistoliiton kannattajat näkevät talouslaman keskimäärää vakavammaksi vaaratekijäksi. Kokoomuksen ja perussuomalaisten tukijat pitävät hallitsematonta muuttoliikettä maahan muita suurempana uhkana.
Lue koko tutkimusosio täältä.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public). Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.-7.12.2023. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.070. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, +358400570087, antti.mykkanen@kaks.fi
Kommentit