uutiset / 14.10.2023

Suomalaiset eivät miellä vihapuhetta rikokseksi, mutta paheksuvat sitä

Joka neljäs (26 %) suomalainen pitää rikollisena sitä, että väittää kaikkien johonkin etniseen vähemmistöön kuuluvan olevan rikollisia. Enemmistö (58 %) sanoo sen olevan paheksuttavaa, mutta ei rikollista, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Selvä enemmistö kokee myös jonkin kansanryhmän nimittämisen roskaväeksi (63 %) tai sukupuolivähemmistön leimaamisen synnintekijöiksi (58 %) paheksuttavaksi. Joka viides kokee nämä väitteet rangaistaviksi rikoksiksi.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Esitetystä kahdeksasta väitteestä yksikään ei ole sellainen, jonka esittäminen on kansalaisten enemmistön mielestä rikos. Enemmistö näki kaikki esitetyt väittämät lähinnä paheksuttavina tekoina, siis enemmän tai vähemmän vihapuheena.

Vähiten paheksuntaa kohdentuu siihen, että väittää jonkin puolueen kannattajia rasisteiksi. Vain vajaa kymmenesosa (8 %) pitää sitä rikollisena, enemmistö (53 %) paheksuttavana. Vajaa kolmannes (31 %) hyväksyy väitteen esittämisen. Kansalaisten mielestä myöskään maahanmuuttajakriittisten leimaaminen natseiksi tai fasisteiksi (57 %) ei ole sopivaa kielenkäyttöä. Vain viidennes (21 %) hyväksyy varauksetta tällaiset luonnehdinnat ja joka seitsemäs pitää sitä rikollisena (14 %).

Enemmistön mielestä on moitittavaa (52 %) väittää humalassa tappamisen olevan suomalaisten kansallinen erityispiirre. Yksi kahdeksasta (13 %) kokee tämänkaltaisen väitteen rikolliseksi teoksi ja neljännes (26 %) sananvapauden piiriin kuuluvaksi soveliaaksi ilmaukseksi.

Valkoihoisen väittäminen lahjattomammaksi kuin tummaihoisen (68 %) tai suomalaisen afrikkalaista älykkäämmäksi (61 %) ovat paheksuttavia kannanottoja. Jälkimmäisen väitteen katsoo sanavapauden piiriin kuuluvaksi reilusti joka viides (20 %), kun väite valkoihoisen ihmisen vähempilahjaisuudesta tummaihoisiin nähden on sananvapauden piirissä joka kuudennen (15 %) mielestä.

Suomalaisten näkemykset eivät ole juurikaan muuttuneet vuodesta 2019. Aavistuksen aiempaa suopeammin kansalaiset suhtautuvat siihen, että nimittelee jonkin puolueen kannattajia rasisteiksi. Muutos on kuitenkin vähäinen.

Puoluekanta erottelee hyvin näkemyksiä erilaisten väitteiden hyväksyttävyydestä. Perussuomalaisten tukijat hyväksyvät keskimäärää useammin etnisten vähemmistöjen julkisen leimaamisen. Vihreiden ja vasemmistoliiton tukijat kokevat tällaiset ilmaukset muita useammiksi rikoksiksi.

Vihreiden ja vasemmistoliiton tukijat ovat taipuvaisia hyväksymään sen, että jonkin puolueen kannattajia nimitellään rasisteiksi, sekä maahanmuuttokriittisten ihmisten leimaamisen natseiksi tai fasisteiksi. Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa on keskimäärää enemmän niitä, joiden mielestä molemmat nimittelyt ovat rikoksia.

Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar Public. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 16.-20.9.2023. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.013. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tutkimusosio kokonaisuudessaan on luettavissa täältä.

Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400570087, antti.mykkanen@kaks.fi

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.