Nuoristakin (18–30-vuotiaat) enemmistö (56 %) suhtautuu äänioikeusikärajan alentamiseen nuivasti. Yli 60-vuotiaista neljä viidestä (82 %) asennoituu ehdotukseen varauksellisesti. Valtaosa eläkeläisistä, työntekijöistä ja toimihenkilöistä vastustaa ajatusta. Kaikkien puolueiden kannattajien enemmistö suhtautuu ehdotukseen kielteisesti. Opiskelijoista kaksi viidestä (40 %) olisi halukas tiputtamaan äänioikeusikärajaa parilla vuodella.
Kaksi viidestä kannattaa politiikkaseteliä
Suomalaisista enemmän kuin kaksi viidestä (44 %) kannattaa puoluetuen korvaamista politiikkasetelillä, jonka äänioikeutetut voisivat vuosittain käyttää haluamallaan tavalla poliittisen toiminnan tukemiseen. Vajaa kolmannes (31 %) suhtautuu ehdotukseen varauksellisesti. Neljännes (25 %) ei pysty ottamaan kantaa asiaan.
Politiikkasetelin käyttöönotto viehättää etenkin miehiä, keski-ikäisiä ja heikommin koulutettuja. Ikääntyneet (yli 60-vuotiaat), korkeasti koulutetut, ylemmät toimihenkilöt, yrittäjät ja eläkeläiset suhtautuvat muita vastahakoisemmin ajatukseen.
Etenkin perussuomalaisten kannattajat (59 %) lähes riemastuvat mahdollisuudesta korvata puoluetuki politiikkaseteleillä. SDP:n ja keskustan kannattajat suhtautuvat keskimäärää tylymmin ideaan.
Kansanäänestysten tarpeellisuus jakaa kansan
Joka toinen (50 %) yhtyy väittämään ja lähes saman suuruinen joukko (44 %) torjuu kansanäänestyksen tarpeellisuuden.
Nuorista (18–30-vuotiaista) selvä enemmistö (57 %) arvostaa kansanäänestyksiä. Ikääntyneistä (yli 60-vuotiaista) enemmistö (58 %) torjuu kansanäänestykset. Korkeasti koulutetut tyrmäävät miltei yhteisessä rintamassa kansanäänestysten käytön tärkeissä yhteiskunnallisissa asioissa.
Perussuomalaisten kannattajista lähes kolme neljästä (72 %) soisi kansan ratkovan tärkeitä yhteiskunnallisia asioita. Vähiten innokkailta vaikuttavat kokoomuksen tukijat, joista kaksi kolmesta (66 %) suhtautuu kansanäänestysten käyttöön kielteisesti.
Ei kansanäänestyksille, kyllä nettiäänestyksille ja mielipidekyselyille
Väittämä ”suorien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen kansanäänestyksin tuottaisi helposti huonoja ja lyhytjänteisiä päätöksiä” saa enemmistön tuen (61 %). Ainoastaan neljännes (25 %) torjuu väittämän. Epäluottamus kansan päätösten järkevyyteen on säilynyt kutakuinkin ennallaan kolmen viime vuoden aikana.
Sen sijaan väittämä ”päättäjien tulee ottaa paremmin huomioon päätöksenteossa kuntalaisten näkemykset muilla keinoin kuin kansanäänestyksillä esimerkiksi nettiäänestyksillä tai mielipidekyselyillä” saa mittavan hyväksynnän (70 %).
Suora ”kunnanjohtajavaali” jakaa kansan kahtia
Suhtautuminen suoraan ”kunnanjohtajavaaliin” jakaa kansaa. Lähes joka toinen (48 %) yhtyy vaateeseen ”kaupungin ja kuntien johtajat tulisi valita virkaansa suoralla kansanvaalilla”. Eri mieltä on kaksi viidestä (41%).
Koko tutkimus luettavissa tästä.
Tutkimuksen toteutus: KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 6.–11.9 2019. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 127. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Kommentit