Miehistä kaksi viidestä (38 %) kannattaa sote-uudistusta ja naisista vain neljännes (24 %). Naisista monella (37 %) ei ole kantaa asiaan.
Eniten hallituksen sote-esitys saa kannatusta SDP:n (48 %) ja keskustan (56 %) tukijoiden parissa. Perussuomalaisten (56 %) ja kokoomuksen (49 %) kannattajien keskuudessa on paljon vastustavia näkemyksiä. Muiden puolueiden tukijoiden näkemykset polarisoituvat vahvemmin.
Kaksi viidestä (41 %) kannattaa hyvinvointialueiden rahoituksen määräytymistä palveluiden tarpeen mukaan. Tätä hieman pienempi joukko suhtautuu kielteisesti (34 %). Neljänneksellä ei ole kantaa rahoituksen jaon periaatteeseen (25 %). Yleisesti soten ja sen rahoitusmallin hyväksyntä lisääntyy siirryttäessä Uudeltamaalta pohjoisemman Suomen suuntaan.
Lähes joka toinen arvioi sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden perustasolla heikkenevän (46 %). Miltei samansuuruinen joukko epäilee omien mahdollisuuksien saada yhdenvertaisia ja laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja huonontuvan (44 %). Kaksi viidestä pelkää, että hyvinvointi- ja terveyserot omassa maakunnassa verrattuna koko maahan heikkenevät (41 %). Lähes samansuuruinen joukko (41–44 %) uskoo, että sotepalvelujen saatavuuteen tai laatuun ei tule muutosta tai ne voivat parantua.
Lue koko tutkimusosio.
Tutkimuksen taustatiedot. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa marraskuussa 2020. Haastatteluja tehtiin yhteensä 4516. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan 1,5 % suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400 570 087.
KAKS kysyi aiemmin valtuutettujen kantaa sote-uudistukseen ja sen rahoitusmalliin:
Kolme viidestä valtuutetusta kannattaa hallituksen sote-uudistusta ja sen rahoitusmallia
Todellisuudessa tällainen sote-uudistuskysely kertoo varsin vähän, sillä kyse ei ole niinkään kannanotoista itse sote-uudistukseen vaan sen markkinoinnissa tai vastustamisessa käytettyihin mielikuviin.
Hallitus ei ole esityksessään toiminut lainvalmistelun prosessioppaan edellyttämällä tavalla, sillä se ei ole esittänyt minkäänlaista vertailua muihin mahdollisiin malleihin. Se ei ole myöskään esittänyt selkeitä perusteluita puhumattakaan taloudellisten vaikutusten arvioinnista. Keskustelu on rajoittunut pelkäksi mielikuvakamppailuksi, joka on mennyt niin pohjalukemiin, että perusteluksi riittää jo pelkkä uudistuksen tarve sen sisällöstä riippumatta. Näin ollen tavallisilla kansalaisilla ei ole mitään edellytyksiä ottaa asiaan rationaalista kantaa.
Gallupin tulos olisi varmasti ollut hyvin erilainen, jos olisi annettu haastateltavien valita erilaisista vaihtoehdoista. Nyt toteutettu kysely oli siis vähän kuin edesmenneen Neuvostoliiton vaalit.