| Kirjoittanut:
Soterakenteita pitäisi muuttaa, mutta syntyykö hallintotasoja toivotun kahden sijasta käytännössä neljä tai enemmänkin? Sote- ja kuntauudistusta palloteltiin kolmen kansanedustajan ja yhden ministerin voimin Porissa KAKSin tilaisuudessa 16. heinäkuuta. Rahoituksen ja työvoiman turvaaminen jäivät keskustelussa jälleen syrjäpaikoille.
Keskustelua pohjusti Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaama tutkimus, jossa kansalaiset antoivat uudistuksille vain välttävän arvosanan: kuntauudistus sai kouluarvosanaksi 5,65 ja soteuudistus 5,7. Enemmistö vastaajista (59 %) uskoi, että palvelut heikkenevät nykyisestä ja vain 16 prosenttia uskoi palvelujen paranevan.
Julkisuudessa hallintouudistusta on jauhettu niin ahkerasti, että sote-rakenteista keskustellaan kansanedustaja Juha Rehulan (kesk.) mukaan sujuvasti jo huoltoasemien parlamenteissa. Tutkimuksessa haastatelluista 948 kansalaisesta tosin 43 prosenttia tunnusti, että he eivät ole perillä siitä, mistä uudistuksessa oikeastaan on kysymys.
Keskustelua Porin Suomi Areenassa seurasi salin täydeltä väkeä, pari sataa henkeä. Moni heistä oli harvinaisen perillä alan knopeista: yllättävän monta kättä nousi, kun tilaisuuden puheenjohtaja Antti Mykkänen kysyi, kuka tietää, mitä tarkoitetaan ”erva” sanalla.
Mitä nyt kannattaa tehdä? Eli miten myllertää sote- ja kuntakenttää lähivuosina tai oikeastaan vuosikymmeninä? Kaikkien panelistien kristallipalloissa näkyi muutoksen tarve.
Yleisö löysi KAKSin SuomiAreena-tapahtuman. Seisomapaikoistakin kisattiin.
Sittenkin neljä tasoa?
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) uskoi, että hallituksen linjaama kahden sote-tason malli on vielä mahdollinen, joskin joillekin alueille jää vielä kolme porrasta. Juontaja Antti Mykkänen löysi tuoreesta sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain valmisteluryhmän esityksestä (27.6.2013) neljä hallintotasoa: kunta, perustaso, sote-alue ja erva-alue.
Risikko ei hyväksynyt tasomääritelmää.
– Ervasta ei tule tuottajaa, hän huomautti.
Juha Rehula korosti, että ervojen eli erityisvastuualueiden asema, rooli ja toimivalta on uudistuksessa ratkaiseva asia.
Ervaa tarvitaan Risikon mukaan muun muassa pitämään huolta siitä, ettei alueiden välillä tapahdu kilpavarustelua. Muuten valtio puuttuu peliin.
Sosialidemokraattien kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta muistutti, että jokaisella suomalaisella on oikeus hoitoon. Eriarvoisuuden kasvaminen on ongelma: työterveyshuollon piiriin kuuluvat saavat hyvää hoitoa, mutta muilla asiat ovat heikommin.
Maakuntamalli ei käy kaikille
Millä mallilla kannattaisi edetä?
– Yksi malli ei Suomeen sovi, ei edes keskustan maakuntamalli, Juha Rehula sanoi. Yhtä optimaalista mallia ei hänen mukaansa ole olemassa.
Keskustan maakuntamalli tyrmättiin niin ministeri Paula Risikon kuin kansanedustaja Maarit Feldt-Rannan kommenteissa. Feldt-Ranta arvioi, että raumalaiset ja laitilalaiset voisivat päättää porilaisten asioista. Porille lähetettäisiin lasku.
Kuka saa lähettää laskun?
Hallituksen linjauksen mukaan sairaanhoitopiirit lopetettaisiin. Nykyisin piirejä arvostellaan juuri laskunlähettämismahdollisuudesta. Sairaanhoitopiiri hoitaa potilaat ja lähettää kunnille drg-systeemin mukaisia suoriteperusteisia laskuja. Ikääntyvässä Suomessa periaate tietää kustannusten nousua. Parjatut terveyskeskukset ovat erikoissairaanhoitoa paremmin kuntien kamreerien näpeissä.
Erikoissairaanhoitoa on vaikea lähteä heikentämään.
Juha Rehula toivoi, että ”sitä mikä toimii, ei rikottaisi”. Erikoissairaanhoito on hänen mukaansa Suomessa hyvällä tasolla ja sitä kadehditaan.
Pirkko Mattila (ps.) ja Juha Rehula (kesk.).
Nykyelintasoon ei ole varaa
Myös perussuomalaisten kansanedustaja Pirkko Mattila pohti erikoissairaanhoidon asemaa.
– Perussuomalaiset eivät halua lähteä purkamaan erikoissairaanhoitoa, hän totesi. Puolue turvaisi palveluita myös lähipalvelulailla.
Rahoitus kuitenkin askarrutti Mattilaa.
– Pidetäänkö Suomessa yllä korkeampaa elintasoa kuin mihin on varaa tällä hetkellä, hän kysyi.
Maarit Feldt-Ranta puolusti julkista sektoria. Suomella ei ole hänen mukaansa liian kallis julkinen sektori. Rahaa käytetään muihin Pohjoismaihin verrattuna merkittävästi vähemmän, tekeviä käsiä on vähemmän ja työt hoidetaan pienemmällä porukalla kuin läntisissä naapureissa.
Haukattiinko liian suuri pala?
Kataisen hallituksen sote-kuvio sisältää muihin maihin verrattuna harvinaisen laajan kirjon erilaisia hyvinvointipalveluita.
– Mikään muu maa ei ole laittanut kaikkea yhteen, ministeri Risikko totesi.
Samaan tupaan yritetään asuttaa niin sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto kuin erikoissairaanhoitokin, kymmenine erikoisaloineen ja satoine ammattikuntineen.
Yleisöpuheenvuoron käyttänyt Reetta Uustalo arvioi, että rakennelmasta tuli liian laaja.
– Miksi otettiin liian iso pala, hän kysyi.
Mikä on kunta- ja soteuudistuksen aikataulu? Siitä ei saatu selkeää kuvaa. Kuntien pitäisi antaa palaute 27.6. 2013 julkaistuun sote-väliraporttiin 11.10.2013 mennessä. Lain pitäisi mennä eduskuntaan keväällä 2014. Huhtikuussa 2015 pidetään eduskuntavaalit.
Paula Risikko (kok.) ja Maarit Feldt-Ranta (sd.).
”Ei kannata odottaa määräaikoja”
Mitä kunnissa pitäisi tehdä?
– Ei kannata odottaa määräaikoja tai lakeja, vaan huolehtia, että palvelut toimivat, Maarit Feldt-Ranta totesi. Paula Risikko muistutti, että terveyskeskuksien toiminnasta huolehtiminen on tärkeintä.
Mistä palveluihin rahat ja tekijät? Miten nostaa vanhustenhuolto epäsuosituimmasta ammattialasta edes hieman parempaan suosioon nuorten keskuudessa? Mistä lääkärit terveyskeskuksiin?
Mitä tekisit diktaattorina? Kysyimme Pori Areenan neljältä vaikuttajalta, miten he järjestäisivät sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ja rakenteen, jos saisivat yksin päättää asiasta. Vastaukset näkyvät KAKSin sivuilla torstaina 18.7.
