Vastaavasti yli kolmannes (35 %) uskoo sote-ratkaisun seuraamuksena palveluiden saavutettavuuden heikkenevän. Vajaa kolmannes (30 %) arvioi palveluiden määrän pienentyvän. Noin neljännes näkee uhkaksi myös palveluiden laadun ja palveluketjun toimivuuden huonontumisen. Koko tutkimus alla liitteenä.
Puoluekanta on yhteydessä näkemyksiin sote-uudistuksen seuraamuksista. Kokoomuksen kannattajista lähes puolet katsoo palvelujen kaikin tavoin parantuvan. Keskustan kannattajista vastaavasti noin neljä kymmenestä on sitä mieltä. Vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajat ovat selvästi muita epäileväisempiä.
Usko sote-uudistuksen onnistumiseen on lisääntynyt väestön keskuudessa
Edellisen kerran näkemyksiä sote-uudistuksesta selvitettiin vuoden 2014 joulukuussa hallituksen jätettyä, myöhemmin perustuslaillisiin ongelmiin kaatuneen, esityksen uudeksi sote-järjestämislaiksi. Mielipiteet ovat muuttuneet aiempaa valoisammaksi vuoden takaisesta. Usko sote-uudistukseen on väestön keskuudessa lisääntynyt.
Aiempaa useampi arvioi palveluiden saavutettavuuden paranevan (8 % -> 31 %). Myös muissa kysytyissä asioissa mielialat ovat nyt optimistisempia kuin viime vuoden joulukuussa.
Enemmistö suomalaisista torjuu ehdotuksen sote-ratkaisun lykkäämisestä.
Vaikka arviot sote-uudistuksen vaikutuksista hajoavat, niin vain viidennes (20 %) väestöstä kannattaa sitä, että sote-uudistus lykättäisiin kokonaisuudessaan vielä tulevienkin eduskuntavaalien yli seuraavan hallituksen hoidettavaksi neljän vuoden päähän. Enemmistö (58 %) torjuu moisen ajatuksen ja vajaalla neljänneksellä ei ole näkemystä asiasta. Kansalaiset haluavat sote-ratkaisun kuosiin tällä vaalikaudella.
Ajatus uuden aikalisän ottamisesta sote-uudistuksessa saa nyt tuntuvasti vähemmän kannatusta (37 % -> 20 %) kuin vielä vuosi aiemmin joulukuussa 2014, jolloin eduskuntavaaleihin oli aikaa vain nelisen kuukautta.
Enemmistö kaikkien puolueiden kannattajista torjuu ehdotuksen sote-uudistuksen lykkäämisestä seuraavien eduskuntavaalien yli. SDP:n kannattajien keskuudessa on kuitenkin keskimäärää enemmän (35 %) niitä, jotka toivovat sote-uudistuksen siirrettäväksi seuraavan hallituksen harteille. Keskustan kokoomuksen tukijat edustavat toista ääripäätä ja vastustavat yhteisessä rintamassa ehdotusta sote-uudistuksen lykkäämisestä.
Enemmistö (55 %) ilmoittaa, että heille on samantekevää, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään maassamme, kunhan hoitoon pääsee. Vähemmän kuin kaksi viidestä (37 %) torjuu väittämän. Mielipiteet ovat samansuuntaisia kuin vuonna 2014.
Vastaajat ottivat tutkimuksessa kantaa siihen, miten uskovat palveluiden muuttuvan neljän keskeisen kriteerin mukaan. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia sote-uudistuksella oletetaan olevan toteutuessaan. Vastaavia tuloksia on aiemmilta vuosilta edellisten hallitusten toteuttamatta jääneitä linjauksia koskien
Marraskuussa hallitus kertoi sote-uudistusta ja itsehallintoalueita koskevista linjauksistaan ja aluejaon perusteista. Maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta itsehallintoaluetta järjestävät lain perusteella sosiaali- ja terveyspalvelunsa tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Itsehallintoalueille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muita tehtäviä. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille vuoden 2019 alussa.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy.Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 28.11.-4.12 2015. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.149. Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087
Kommentit