uutiset / 11.04.2013

Polemiikki-uutiset – Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori: Oikeuskanslerin moite ohjaa nyt kunta- ja sote-uudistuksia

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

| Kirjoittanut:

Eeva-Liisa Hynynen | Kuva: Merja Ojala

Onko parlamentarismilla väliä? Sen ratkaisee eduskunta itse valitessaan, millaisella aikataululla ja tiedolla se päättää kuntarakennelaista. Oikeuskanslerin hallitukselle antama moite sitoo eduskuntaa joka tapauksessa siinä, että lakia ei saa saattaa voimaan ennen kuin kunnilla on tiedossaan riittävät sote-linjaukset.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka kiteytti keskiviikkona 10. huhtikuuta pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitukselle antamassaan moitteessa sen, minkä moni kunta-asiantuntija on kokenut kunta- ja sote-uudistuksissa ongelmalliseksi: hallituksen suuret rakenneuudistukset käyvät eritahtisesti.

Kymmenkunta kuntaa, vasenryhmän kansanedustaja Markus Mustajärvi sekä yksittäiset kansalaiset kantelivat oikeuskanslerille. Keskeisiksi kysymyksiksi kanteluissa nousivat kuntien tiedonsaanti ja kuulluksi tuleminen. Tähän mennessä jo kaksi kuulemis- ja lausuntomenettelyä on käyty ilman tarkempia sote-linjauksia.

Oikeuskansleri painotti ratkaisussaan, että eduskunnalla tulee olla tiedossaan sote-linjaukset kuntauudistuksen aikatauluja käsitellessään ja kunnilla kuntarakennelain tullessa voimaan.
Tähän mennessä kunta- ja sote-uudistuksista on keskusteltu hallituksen ja kuntakentän välisenä kamppailuna. Nyt kun lakiesitys on annettu eduskunnalle, katse kääntyy kansanedustajiin, jotka sanovat viimeisen sanan siinä, millainen laki suurta kuntauudistusta lopulta ohjaa.

Kuntarakennelain on kaavailtu tulevan voimaan 1. heinäkuuta. Se tarkoittaa, että Kataisen hallituksella on parisen kuukautta aikaa ratkaista sote-palveluiden järjestämislakia koskevat perustavat linjaukset, jos eduskunnan halutaan pysyvän hallituksen kaavailemassa aikatauluissa.

Oikeuskanslerin ratkaisun jälkeen vielä samana päivänä eduskunnassa käynnistyi lähetekeskustelu kuntarakennelaista, vaikka sote-uudistuksen linjaukset ovat täysin avoinna.
Hallitus on perustellut rakenneuudistustensa marssijärjestystä sanomalla, että nyt edetään ”kuntakylki edellä” ja kunnat saavat oleellisen tiedon aikanaan. Tulevilla sote-linjauksillaan hallitus on ilmoittanut haluavansa patistaa kuntia kuntaliitoksiin.

Vakava moite hallitukselle

Oikeuskansleri Jaakko Jonkan ratkaisu näyttää Kataisen hallituksen kannalta äkkiseltään luettuna ”harmittomalta” ja siinä hengessä pääministeri Katainen medialle kantelun ratkaisua kommentoikin. Hän katsoi Ylen haastattelussa, että kyseessä ei ollut moite lainkaan.
Mutta muutamassa harkitussa lauseessa on sanottu paljon parlamentarismin sekä kunnallisen itsehallinnon kannalta.

– Kyllähän oikeuskanslerin ratkaisu on vakava moite hallitukselle, eikä mikään ”ele” kuntapäättäjien suuntaan. Oikeuskansleri antaa pyyhkeitä valmistelun eritahtisuudesta ja edellyttää, että eduskunnalla on kuntarakennelakia käsitellessään tieto sote-uudistuksesta, ja kunnilla tieto selvityksiin ryhtyessään. Ja hyvä niin, akatemiaprofessori Kaarlo Tuori sanoo.

– Olisi vaikeaa kuvitella, että hallitus voisi olla noudattamatta oikeuskanslerin ratkaisua, Tuori jatkaa.
Professorin mukaan merkillepantavaa oli myös oikeuskanslerin ilmoitus siitä, että hän aikoo ”seurata tilannetta”.

Tuori muistuttaa, että luovuttaessaan lakiesityksen eduskunnalle Kataisen hallitus luovutti samalla myös päätösvallan.

– Eduskunnalla on mahdollisuus muuttaa lakikäsittelyn aikatauluja ja lain sisältöä hyväksi katsomallaan tavalla. Hallituksen laatima aikataulu ei sido eduskuntaa, Tuori sanoo.

Käyttääkö eduskunta valtaansa?

Jos hallitus aikoo saada kuntarakennelakinsa ulos eduskunnasta kaavaillussa aikataulussa, tahti on erittäin kireä. Jonkinlaisia sote-linjauksia peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) on luvannut jo 15. toukokuuta mennessä ja perusteellisempia 30. kesäkuuta mennessä.

Iso kysymys on, mitä kansanedustajat ja asiantuntijat tietävät sote-linjauksista valiokuntien asiantuntijakuulemisten alkaessa. Kuulemiset alkanevat lähiviikkoina.

Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta muistuttaa, että eduskunta saa lakeja säätäessään tukeutua valitsemaansa tietoon – tai olla tukeutumatta. Lainsäädännön pelisäännöt laatii lainsäätäjä itse.

– Kun kyseessä on laajalti koko yhteiskuntaa ja kaikkia kansalaisia koskeva uudistus, jossa mennään perustuslain suojaaman kuntalaisten itsehallinnon keskeisiin kysymyksiin, voisi odottaa, että kansanedustajat haluavat perehtyä kuntarakennelakiin ja sote-kysymyksiin myös asiantuntijoita kuunnellen, Ruostetsaari katsoo.

– Tähän mennessä asiantuntijoita on ilmeisesti enemmänkin vain kuultu, mutta ei kuunneltu, professori jatkaa.
Ruostetsaaren mukaan kunta- ja sote-uudistuksissa huolestuttavinta on ollut nimenomaan asiantuntijatiedon ohittaminen.

– Poliitikkojen ei tarvitse linjata asioita asiantuntijatiedon pohjalta, poliitikkojen näkökulma asioihin voi olla paikoin laajempi, mutta tuskin kukaan meistä uskoo, että lainsäädännöstä tulisi kovin hyvää kuuntelematta asiantuntijoita. On syytä olla huolissaan lainsäädäntötyön jäljestä, jos lait syntyvät asiantuntijoita kuuntelematta tai siten, että lainsäädännön kohteita eli kuntia ei kuunnella aidosti, professori kiteyttää.

Ruostetsaari sanoo Tuorin tavoin, että oikeuskanslerin moite tuli oikeaan aikaan.

– Valta on eduskunnalla. Heitä ei sido hallituksen esitys, vaikka hallitus toki käyttänee arvovaltaansa hallituspuolueiden kansanedustajien pitämiseksi ruodussa. Näyttää siltä, että kunta- ja sote-uudistuksista on tullut Kataisen hallitukselle arvovaltakysymys. Ja kun niin on, se tarkoittanee, että hallituspuolueiden kansanedustajien todellinen liikkumatila kuntarakennelain käsittelyssä on pieni.

 

Jaa

 

#polemiikki

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.