| Kirjoittanut:
– Sote-hankkeessa keskustellaan isoista rakenteista, joita liiallinen byrokratia vaivaa. Uudistukset tehdään kuitenkin käytännön työssä, mikä on unohdettu, johtaja, ylilääkäri Markku Suokas Suomen Terveystalo Oy:stä painottaa. Hän toimii johtajana Terveystalon julkisen sektorin asiakkuuksissa.
Suokas pitää tärkeänä, että uudistuksia toteutettaessa kuunnellaan arjen tekijöitä – ja etenkin asiakkaita.
– Erityisesti pitää keskittyä työn laatuun ja vaikuttavuuteen, ja sen tekevät alan ammattilaiset. Kun sote-uudistuksella haetaan ratkaisuja talouden, kestävyysvajeen ja huoltosuhteen ongelmiin, kenttä ja arki unohtuvat.
Arjen pieniin ratkaisuihin tarjoaa näkökulmia Riittääkö innostus? Sisäinen yrittäjyys terveydenhuollossa –käsikirja. Opas syntyi osana Innovaatiojohtaminen terveyspalveluissa –tutkimushanketta. Suokas toimi hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana.
– Käsikirjassa puhutaan hyvin ajankohtaisista asioista, joita pitäisi nostaa esille. Tarvitaan työtapojen uudistamista, innovatiivisuutta, jokaisen ammattiosaamista ja myös erilaisuuden hyväksyntää.
Suokas tietää mistä puhuu, onhan hän toiminut lääkärinä ja johtajana sekä julkisella että yksityisellä puolella. Historiasta hän nostaa esimerkin, josta voisi sovellettuna olla hyötyä tänäkin päivänä.
– 1950-60 –luvuilla meillä oli terveyssisaret, jotka hoitivat monenlaisia asioita. He ohjasivat lääkärille ne potilaat, jotka tarvitsivat lääkärin apua. Sittemmin rakenteet ovat jäykistyneet muun muassa ammattikuntien kesken.
Suokas ei kaipaa paluuta 60 vuoden taakse, mutta silloisista hyvistä käytännöistä voisi ammentaa palasia nykyarkeenkin.
Käsikirjassa ja laajemmassa tutkimuksessa puhutaan sisäisestä yrittäjyydestä. Termi voi olla hankala, mutta Suokas suomentaa sen helposti.
– Työntekijöillä ja johtoportaalla täytyy olla tekemisen paloa ja vastuuta omasta työstään. Työpaikoilla tarvitaan avoimuuden ja luottamuksen ilmapiiri, jotta jokaisen ammattilaisen parhaat puolet pääsevät esille, ja jokainen voi antaa oman panoksensa asiakkaiden ja työyhteisön hyväksi.
Edelläpysähtyjille tilaus
Markku Suokas tuntee arjen kiireen, joka hallitsee kaikkea tekemistä.
– Tarvittaisiin edelläpysähtyjiä, jotka miettisivät, miten asiat kannattaisi tehdä. Kiire ei anna tällaiselle riittävästi tilaa. Esimiehet ja työntekijät eivät ehdi miettiä, kuinka asioita voisi toteuttaa eri tavalla, luovemmin. Pieni pysähtyminen tuottaa paremman lopputuloksen, Suokas sanoo.
Otetaanko työntekijöiden osaaminen ja luovuus paremmin huomioon yksityisellä kuin julkisella puolella?
– Sitä ei voi kategorioida yksiselitteisesti, onhan kyse erilaisista toimintakulttuureista, omistajista, johdosta ja myös työntekijöistä. Mutta toisaalta on havainto: yksityisellä puolella keskitytään enemmän asiakkaan kuuntelemiseen, koska asiakas valitsee palvelun. Yksityisellä dynamiikka on vahvempi, ja luovuutta käytetään enemmän.
Olipa kyse yksityisestä tai julkisesta puolesta, työntekijät kentällä ovat hämillään vellovan sote-uudistuksen keskellä. Arkiset asiat ovat keskiössä, ja uudistus koetaan jopa etäisenä.
– Menetämme sote-uudistuksessa koko ajan aikaa. Jos se toteutuu vuonna 2017, kuluu vielä 2-3 vuotta käynnistymiseen. Suomessa tarvittaisiin mielestäni voimakkaampia ratkaisuja, joissa asiakas otettaisiin huomioon, koska eurooppalaisessa mittakaavassa valinnanvapaus lisääntyy ja raha liikkuu asiakkaiden mukana.
Suokas katselee Ruotsin suuntaan: siellä terveyspalveluiden tilaaja ja tuottaja on selkeästi erotettu toisistaan. Maakunnat tilaavat, asettavat kriteerit ja valvovat toimintaa. Palvelujen tuottajat ovat sekä julkisia että yksityisiä. Lähes jokainen kuntalainen saa lääkärille ajan alle viikossa.
– Ruotsin malli voisi olla meilläkin yksi vaihtoehto. Mutta Suomessa olemme niin kiinni kuntarakenneuudistuksessa, että sekä potilaat että työntekijät unohtuvat hallinnon rakenteita mietittäessä, Suokas näkee.
Kommentit