Lähes joka toinen (47 %) kertoo sen sijaan allekirjoittaneensa kansalaisaloitteen lainsäädäntöön vaikuttamiseksi ja kaksi viidestä (40 %) voisi kuvitella allekirjoittavansa jonkin tärkeän asian puolesta. Valtaosa suomalaisista on osallistunut tai saattaisi ottaa osaa tärkeäksi kokemassaan asiassa some- tai nettiäänestyksiin (18 % osallistunut ja 54 % saattaisi osallistua) sekä osto- tai maksulakkoihin (20 % ja 47 %).
Enemmistö vastaajista saattaisi osallistua myös lakkoihin palkkojen tai muiden työsuhteen ehtojen parantamiseksi (12 % osallistunut ja 49 % saattaisi osallistua). Yksi kahdestakymmenestä (5 %) sanoo osallistuneensa poliittiseen lakkoon maan hallituksen painostamiseksi ja enemmän kuin kaksi viidestä (44 %) voisi osallistua asian niin vaatiessa. Reilu neljännes (27 %) tuomitsee poliittiset lakot kaikissa olosuhteissa.
Lähes joka toinen (45 %) ei voisi koskaan rikkoa lakia, jota itse tai monet muut ihmiset pitävät huonona. Kolmannes on kuitenkin joko tehnyt tällaisen teon tai saattaisi tehdä sen (6 % tehnyt ja 27 % saattaisi tehdä). Rakennusten tai tehtaiden valtaaminen päättäjien painostamiseksi, saa enemmistön tuomion (73 %).
Selvä enemmistö nuorista 18–30-vuotiaista voisi osallistua työtaisteluihin tai poliittisiin lakkoihin. Nuorista puolet (48 %) antaa siunauksensa lakien rikkomiselle, mikäli lait koetaan huonoiksi. Ikääntyneimmät, yli 60-vuotiaat, ovat selvästi varovaisempia näkemyksissään.
Yksittäisten puolueiden kannattajista eniten protestialttiutta on vasemmistoliiton ja vihreiden tukijoilla. Tämän jälkeen laskevassa järjestyksessä tulevat perussuomalaisten ja SDP:n kannattajat. Keskustan ja Kokoomuksen äänestäjät ovat näillä protestialttiutta kuvaavilla mittareilla selvästi sovinnaisempia kuin muiden puolueiden tukijat.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy.Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 26.11-1.12.2021. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.014. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Lue koko tutkimusosio täältä.
Kommentit