Nuorisovaltuustoilla on tuo oikeus 16 alueen valtuustoissa ja 13 alueen hallituksessa. Vastaavasti vanhusneuvostoilla on läsnäolo- ja puheoikeus kahdeksassa valtuustossa ja yhdessä hallituksessa (Pohjois-Pohjanmaa). Vammaisneuvostoilla tuo oikeus on vain seitsemässä valtuustossa, mutta ei yhdessäkään hallituksessa.
Tässä tutkimuksessa vielä selvittämättömäksi jää, miksi vammais- ja vanhusneuvostoilla on niin merkittävästi vähemmän rakenteellisia vaikuttamiskanavia kuin nuorisovaltuustoilla, ja millä tätä vaikuttamistoimielinten eriarvoista institutionaalista asemaa perustellaan hyvinvointialueilla.
Vaikuttamistoimielimillä on hyvinvointialueiden sisällä melko samansuuruiset palkkiot. Vain muutamalla hyvinvointialueella vaikuttamistoimielimien palkkioiden välillä on eroa. Hyvinvointialueiden välillä taas palkkiot vaihtelevat kuitenkin suuresti Etelä-Pohjanmaan 40 euron ja Länsi-Uudenmaan 185 euron välillä.
Suuret erot eri toimielinten välillä voivat aiheuttaa jännitteitä niiden välille ja luoda niille eriarvoisen aseman, institutionaaliset toimintaedellytykset ja vaikuttamismahdollisuudet suhteessa hyvinvointialueen päätöksentekoon.
Tietoa tutkimuksesta:
Akseli Tiensuun ja Anni Jäntin tutkimus Hyvinvointialueiden vaikuttamistoimielimet kansalaisosallistumisen kanavina tarkastelee hyvinvointialueiden vaikuttamistoimielinten toimintaa. Julkaisu kokoaa perustietoa näistä varsin uusista vaikuttamistoimielimistä, niiden organisoinnista ja asemasta, sekä vertailee vaikuttamistoimielinten ja hyvinvointialueiden erilaisia käytänteitä.
Kunnallisalan kehittämissäätiö – KAKS rahoittaa tätä Tampereen yliopistossa toteutettavaa tutkimushanketta.
Lue julkaisu kokonaisuudessaan täältä.
Lisätietoja: Akseli Tiensuu, p. 050 567 9633, akseli.tiensuu@tuni.fi Anni Jäntti, p. 050 437 7188, anni.jantti@tuni.fi
Kommentit