Millaiset oppimisympäristöt tukevat tutkitusti opetus-oppimisprosesseja ja hyvinvointia? Mitkä oppimisympäristöjen ominaisuudet ovat opettajien mielestä erityisen tärkeitä? Etsimme vastauksia tämänkaltaisiin kysymyksiin vuosina 2020–23 toteutetussa tutkimuksessamme. Hyödynsimme tutkimuksessamme aiempaan tutkimukseen perustuvaa oppimisympäristöjen suunnitteluviitekehystä, jota päivitettiin vastaamaan paremmin esimerkiksi pandemian esille tuomia tarpeita. Viitekehyksessä on yhteensä 89 oppimisympäristön ominaisuutta. Ominaisuudet on jäsennelty tasapainopareiksi, joiden avulla suunnitellaan oppimisympäristöjä, joissa yhteisöllisyyttä tasapainotetaan yksilöllisyydellä, mukavuutta terveellisyydellä ja uudenaikaisuutta perinteisyydellä. Mallissa korostetaan lisäksi oppimisympäristöjen joustavuuden ja toimivuuden tärkeyttä.
Halusimme tietää, mitä oppimisympäristöjen ominaisuuksia opettajat pitävät tärkeinä kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta lukioon. Toisaalta meitä kiinnosti, miten opettajien näkemykset eroaisivat eri koulutusasteiden välillä. Tutkimukseen osallistui 150 varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja lukion opettajaa seitsemästä eri oppilaitoksesta. Opettajat saivat vastatakseen kyselyn, jossa heitä pyydettiin arvioimaan asteikolla 1-5, kuinka tärkeinä he eri oppimisympäristön ominaisuuksia pitivät. Heiltä kysyttiin myös, kuinka hyvin he kokevat näiden ominaisuuksien toteutuvan omassa oppilaitoksessaan. Kyselyssä oli myös avoimia kysymyksiä, joihin osallistujat saivat kirjoittaa vapaasti ajatuksiaan.
Psykososiaalinen ja fyysinen turvallisuus nousi kaikilla koulutusasteilla erittäin tärkeäksi oppimisympäristöjen ominaisuudeksi. Turvallisuutta tukevat häiriökäyttäytymisen kuten kiusaamisen ehkäisy, toimiva valvonta ilman sokeita pisteitä sekä tilan mahdollistama vuorovaikutus erilaisten tukiverkostojen kanssa.
Tutkimukseen osallistuneet opettajat pitivät tärkeänä tilojen monipuolisuutta ja sitä, että niissä on mahdollista opettaa ja oppia vaihtelevilla, erilaisilla menetelmillä. Tilojen pitää soveltua esimerkiksi opettajajohtoiseen ja itsenäisempään sekä yhteisölliseen ja yksilölliseen työskentelyn. Vaihtelevien tilojen ja menetelmien käyttö tukee monipuolisesti oppijoiden taitoja. Monipuolisuudella vastataan myös paremmin oppijoiden yksilöllisiin oppimisen ja hyvinvoinnin tarpeisiin.
Avointen oppimisympäristöjen sijaan toivottiin, että tilat olisivat tarpeen mukaan helposti avattavia ja suljettavia. Opettajien vastauksissa korostui, että psykososiaalinen läpinäkyvyys ja avoimuus on tärkeää, mutta se ei ole sama asia kuin esimerkiksi lasiseinät: lasiseinien on oltava verhottavissa tai himmennettävissä. Opettajille oli myös erittäin tärkeää, että tilat eivät olisi meluisia. Hyvä akustiikka on tärkeää etenkin avoimempia oppimisympäristöjä käytettäessä. Toisaalta varhaiskasvatuksen opettajat arvostivat luokan- ja aineenopettajia enemmän avoimia oppimisympäristöjä. Avoimet tilat mahdollistavat esimerkiksi erilliset leikkinurkkaukset tilassa, jossa opettaja voi ohjata ja valvoja samanaikaisesti eri ryhmiä. Tilaa tulisi kuitenkin voida jakaa esimerkiksi matalilla akustoivilla sermeillä. Aineenopettajat eivät puolestaan pitäneet avoimia tiloja erityisen tärkeinä, vaikka ne sopisivat opetussuunnitelman mukaiseen ainerajat ylittävään projektioppimiseen. Tämä saattaa selittyä sillä, että ainerajat ylittävä opetus ei ole vielä valtavirtaa suomalaisissa yläkouluissa ja lukioissa. Onkin tärkeä varmistaa perinteisistä tiloista avoimempiin tiloihin siirryttäessä, että opettajilla on valmiuksia käyttää tiloja pedagogisesti parhaalla mahdollisella tavalla.
Tutkimusjulkaisumme on suunnattu kaikille valtakunnallisesti, paikallisesti tai henkilökohtaisesti oppimisympäristöjä tutkiville ja suunnitteleville tahoille. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää niin opetus-oppimisprosessien, oppilaitosrakennusten, sisustuksen ja huonekalujen kuin oppimisvälineidenkin suunnittelussa. Pidämme tärkeänä, että yleinen tutkimustieto ja oppilaitoskohtaiset tutkimustulokset välittyvät suunnittelusta vastaaville tahoille, kuten kunnallisille sivistys- ja tilapalveluiden edustajille sekä suunnitteluun ja toteutukseen valituille yksityisille toimijoille. Suosittelemme julkaisua myös opettaja- ja arkkitehtiopiskelijoiden samoin kuin opetusteknologian opiskelijoiden lukulistoille. Julkaisussa esitettyjä tutkimustuloksia voidaan käyttää oppimisympäristöjen ja niiden käytön suunnittelun tukena eri koulutusasteilla. Mielestämme eri koulutusasteet voivat myös oppia toisilta asteilta. Esimerkiksi muut koulutusasteet voisivat ottaa oppia päiväkotien lepohetkien ja tilojen suunnittelusta. On kuitenkin syytä ottaa huomioon kunkin oppimisyhteisön erityislaatuisuus ja osallistaa suunnitteluun mahdollisimman paljon eri sidosryhmiä, etenkin opettajia ja oppijoita.
Sen lisäksi, että tutkimuksemme auttaa tunnistamaan opettajien tärkeinä pitämiä oppimisympäristön ominaisuuksia, kehittämämme kyselytyökalun avulla voidaan tunnistaa piirteitä, joita omassa oppimisympäristössä voisi kehittää. Oppimisympäristöjen ja niiden käytön (uudelleen) suunnittelu on jatkuva prosessi. Opettajien osallistumisella tilasuunnitteluun voidaan varmistaa, että tilat ovat heille toimivia. Samalla opettajilla on mahdollista kehittää omaa tilojen käytön osaamistaan. Uusiin tiloihin muutettaessa erityisesti niiden käyttöönottovaihe ja käytön suunnittelu vaativat runsaasti aikaa ja tukitoimia. Lisäksi on tärkeä arvioida, kuinka hyvin oppimisympäristöille asetetut tavoitteet toteutuvat tai kuinka niitä voitaisiin huomioida vielä paremmin.
Tutkimuksemme on herättänyt runsaasti kiinnostusta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Toivomme, että voimme tulevaisuudessa kääntää tutkimustyökaluja eri kieliversioiksi. Oppimisympäristöjen suunnittelututkimuksemme jatkuu parhaillaan esimerkiksi Opetushallituksen rahoituksella. Meneillään on myös kansainvälistä tutkimusyhteistyötä pohjoismaisten, latinalaisamerikkalaisten ja australialaisten kasvatusalan ja arkkitehtuurin asiantuntijoiden kanssa.
Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittama tutkimuksemme julkaistaan suomen kielellä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen Innovatiiviset oppimisympäristöt -tutkimusryhmän järjestämän kansainvälisen hybridin oppimisympäristöseminaarin yhteydessä 30. toukokuuta 2024.
Lisätietoa: tiina.m.makela@jyu.fi /+358 40 805 4784
Innovatiiviset oppimisympäristöt https://www.jyu.fi/en/research-groups/innovative-learning-environments-ile
Lue koko tutkimusjulkaisu täältä: Tutkimusjulkaisu 121
Kommentit