| Kirjoittanut:
Terveydenhuollon työntekijöiden palvelumotivaatio on korkea niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Työntekijät haluavat tavoitella työssään muiden ihmisten (potilaiden) tai laajemman yhteisön etua oman etunsa sijaan. He ovat myötätuntoisia ja sitoutuneita julkisiin arvoihin. Tämä käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisusta Palvelumotivaatio ja työhyvinvointi terveydenhuollossa.
Perustana tutkimuksessa on n. 4000 terveydenhuollon työntekijän kyselyaineisto. Sen tutkivat professori Saija Mauno (TaY), professori (virkavapaalla) Jukka Pirttilä (TaY), yliopistonlehtori Mervi Ruokalainen (TaY), yliopisto-opettaja Arttu Saarinen (TY) ja erikoistutkija Heikki Taimio (PT).
Tutkimus on luettavissa täällä.
Palvelumotivaatio on korkein naisilla, vanhemmilla ikäluokilla, julkisella sektorilla työskentelevillä sekä vasemmistolaisilla. Korkean palkan arvostus ja korkea palvelumotivaatio esiintyvät harvemmin yhdessä. Tulospalkkaa saaneiden palvelumotivaatio on hivenen muita työntekijöitä alhaisempi.
Mitä enemmän työntekijöiden palvelumotivaatiota kuvaa toisten edun asettaminen oman edun edelle ja viehätys julkisiin palveluihin, sitä ystävällisempiä ja avuliaampia he ovat työtovereita kohtaan sekä kiinnostuneempia kehittämään omaa organisaatiotaan. Lisäksi korkea palvelumotivaatio yhdistyy parempaan työtyytyväisyyteen ja työn imuun.
Palvelumotivaation vahvistaminen voi olla yksi keino työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Sen sijaan se ei suoraan vaikuta merkittävästi tuottavuuden parantumiseen.
Palvelumotivaatiota vahvemmin työhyvinvointia ennustaa työntekijöiden arvio hyvästä johtamisesta. Tutkimuksen perusteella terveydenhuollon organisaatioissa tulee kiinnittää erityisesti huomiota lähijohtamiseen. Työntekijän ja esimiehen välisissä kehityskeskusteluissa tulisi tarkastella sitä, millaiseksi työntekijä kokee mahdollisuutensa toteuttaa työssä palvelumotivaatiotaan sekä mitä sen edistämiseksi johto ja organisaatio voivat tehdä.
Tutkimuksessa selvitettiin, millainen palvelumotivaatio suomalaisilla terveydenhuollon työntekijöillä on. Tutkimuksen aineisto koostui Suomen Lääkäriliiton, Suomen lähi- ja perushoitajien liiton SuPerin sekä sosiaali- ja terveysalan järjestön Tehyn jäseniltä kerätystä noin 4000 vastaajan kyselyaineistosta.
Lisätietoja: professori Saija Mauno (TaY), 050 3186770 ja yliopisto-opettaja Arttu Saarinen (TY) 050 5630600
Kommentit