Kansalaisilla kuntatyyppi on yhteydessä näkemykseen omaa kotikuntaa koskevasta liitoksesta. Maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa pidetään asuinkunnan liittämistä yhteen naapurikuntien kanssa keskimäärää tarpeettomampana.
Puolueittain tarkastellen kaikkien puolueiden kannattajat pitivät liitoksia vähemmän tarpeellisina kuin valtuutetut. Suurin ero on vasemmistoliiton kannattajien (21 % pitää tarpeellisena) ja valtuutettujen (45 % pitää tarpeellisena) välillä.
Puoluekannan mukaan kansalaisista etenkin keskustan kannattajat (58 %) ja valtuutetut (56 %) pitävät oman asuinkunnan kuntaliitosta tarpeettomana vuoden 2019 jälkeen. Perussuomalaisten valtuutetuista (49 %) ja kannattajista (46 %) vajaa puolet pitää liitoksia tarpeettomina. Kokoomuksen ja SDP:n kannattajien ja valtuutettujen näkemykset ovat yhdensuuntaiset, 37-39 prosenttia molemmista pitää liitoksia tarpeettomina.
Liitosta vähintään jonkin verran tarpeellisena pitää noin joka neljäs kansalainen (28 %) ja kuntajohtaja (28 %). Valtuutetuista vajaa puolet (45 %) pitää liitoksia edelleen tarpeellisina. Myönteisimmin liitoksiin suhtautuvat kokoomuksen (52 % vähintään jonkin verran tarpeellisena) ja SDP:n (51 %) valtuutetut. Kannattajista korkeimmat luvut ovat niin ikään kokoomuksen (43 %) ja SDP:n (38 %) tukijoilla.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö teki tutkimuksen 10.-24.9.2015 välisenä aikana Manner-Suomen alueen kaupunkien ja kuntien valtuutetuille, kaupunkien ja kuntien johtajille, maakuntajohtajille ja sairaanhoitopiirien johtajille suunnatulla Survey Pal –kyselyllä. Kyselyyn vastasi 2022 valtuutettua. Sähköpostikysely lähetettiin 7864 valtuutetulle (vastausprosentti 26). Kaikista 9673 valtuutetusta vastausprosentti on 21. Kyselyyn vastasi 142 kuntajohtajaa (vastausprosentti 47), 14 maakuntajohtajaa (vastausprosentti 78) ja 12 sairaanhoitopiirin johtajaa (vastausprosentti 60). Tässä raportissa keskitytään valtuutettujen ja kuntajohtajien vastauksiin.
Kansalaisten kannan uusien itsehallintoalueiden rahoittamiseen kysyttiin TNS Gallupin Kanavalla 19.-24.9 2015. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.055. Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: asiamies Antti Mykkänen, 0400570087
Kommentit