Laki säätelee maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla, kunnilla on kuitenkin toimintavapaus palvelujen järjestämisessä. Eroja paikkakuntien välillä on nähtävissä maahanmuuttajaväestön koossa ja koostumuksessa sekä painotuksissa yleis- ja erityispalveluissa. Erot näkyvät myös kaupunkien keinoissa tavoittaa maahanmuuttajaväestöä.
Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) rahoitti tutkimuksen. Tutkimuksen suorituksesta on vastannut erikoistutkija Pekka Kettunen Siirtolaisuusinstituutista. Julkaisu ilmestyy säätiön julkaisusarjassa ja se on luettavissa tästä.
Tutkimuksessa käsitellään yksityiskohtaisesti maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä kunnan eri toimialoilla, esimerkiksi tiedottamisessa ja neuvonnassa, asuntotoimessa ja koulutuksessa. Toiminnan kehittämiseksi tarvitaan lisää seurantaa, jonka painopistettä olisi hyvä siirtää toiminnan suoritteista toiminnan tuloksiin. Seurannan avulla voidaan ennakoida ja torjua raja-aitojen muodostumista eri väestöryhmien kesken.
”Seurantaa kaivattaisiin esimerkiksi ihmisen tuloista tai asumisesta koskien esimerkiksi toisen sukupolven maahanmuuttajia. Suomalaiset koulut käyneellä ihmisellä ei pitäisi olla esteitä edetä yhteiskunnassa, mutta onko niitä?” pohtii tutkija Pekka Kettunen.
Maahanmuuttopalvelut ovat lähtökohtaisesti yhteistoimintaa, niin kuntaorganisaation sisällä kuin suhteessa muihin toimijoihin. Yrityksillä ja järjestöillä on myös oma roolinsa monimuotoisten kaupunkien synnyssä.
Lisätietoja:
Pekka Kettunen
tutkija, Siirtolaisuusinstituutti
pekka.kettunen@utu.fi
Kommentit