Vahvinta uudistuksen kannatus on keskustan (79 %), vihreiden (79 %), vasemmistoliiton (78 %) ja SDP:n (73 %) valtuutettujen piirissä. Myös RKP:n valtuutettujen enemmistö (53 %) tukee uudistusta. Kristillisdemokraateista (43 %) ja ryhmästä muut (44 %) suurempi osa kannattaa kuin vastustaa (KD 35 %, muut 41 %) hanketta.
Sote-uudistuksen vastustus on suurinta perussuomalaisten (60 %) ja kokoomuksen (55 %) valtuutettujen keskuudessa. Molemmissa puolueissa noin kolmannes valtuutetuista kannattaa uudistusta.
Maakunnista vahvinta kannatus on Pohjois-Karjalassa (96 %), Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa. Vain Uudellamaalla alle puolet (43 %) valtuutetuista on uudistuksen tukena.
Enemmistö kaikissa kuntakokoluokissa, pl. yli 100 000 asukkaan kunnat, suhtautui myönteisesti kaavailtuun sote-uudistukseen. Suosiollisimmin uudistukseen suhtautuvat 50 000–100 000 asukkaan (73 % kannattaa) ja alle 5000 asukkaan (70 %) kunnissa toimivat valtuutetut.
Uudistuksen palvelujen tarpeeseen perustuvaa rahoitusmallia kannattaa kolme viidestä (59 %) ja vastustaa joka neljäs (25 %) valtuutettu, joka kuudes (16 %) ei osaa sanoa asiaan kantaansa. RKP:n valtuutettuja lukuun ottamatta kaikkien muiden puolueiden valtuutettujen enemmistö tai ainakin suurempi osa kannattaa kuin vastustaa esitettyä palvelujen tarpeen mukaista rahoitusmallia.
Kaksi viidestä valtuutetusta uskoo, että palvelujen määrässä tai laadussa ei tapahdu muutosta. Sama määrä uskoo, että palvelujen saatavuus heikkenee. Kaksi kolmesta (66 %) uskoo palveluketjun toimivuuden parantuvan tai säilyvän vähintään nykyisellään. Lähes puolet uskoo uudistuksen myötä palvelujen tasavertaisuuteen eri puolilla maata.
SDP:n, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton valtuutettujen selvä enemmistö (55–70 %) katsoi, että palvelujen määrä, laatu ja saatavuus säilyvät nykyisellään tai paranevat uudistuksen myötä. Selvästi yli puolet kokoomuksen (56 %), perussuomalaisten (55 %), RKP:n (53 %) ja ryhmän muut (53 %) valtuutetuista katsoivat, että uudistuksen myötä palvelujen määrä tulee heikkenemään.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö teki marraskuussa 2020 kaupunkien ja kuntien valtuutetuille Webropol-kyselyn. Siihen vastasi 1362 valtuutettua Suomen 8927 valtuutetusta. Vastausprosentti oli 15,3 %. Virhemarginaali koko aineistosta on suuntaansa 2,7 prosenttiyksikköä.
Lue koko tutkimusosio.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400 570 087
Kommentit