Vanhustenhuollon riittävyysarviot ovat vielä karumpia. Mielipiteet näiden palvelujen riittämättömyydestä vaikuttavat kroonisilta. Vanhustenhuollon palveluja piti kotikunnassaan riittämättöminä vuonna 2018 47 prosenttia vastaajista ja vuonna 2024 52 prosenttia vastaajista.
Vuoden 2024 mittauksessa kyselyvastaajat olivat melko tyytymättömiä myös muiden sosiaalipalvelujen (lastensuojelu, päihdepalvelut, vammaispalvelut jne.) riittävyyteen. Lähes joka toinen (45 %) katsoi muut sosiaalipalvelut kotikunnassa riittämättömiksi.
Kaikkiaan vuoden 2024 kyselyssä tiedusteltiin arviota kymmenen julkisen palvelun riittävyydestä kotikunnassa. Mainituista kielteistä havainnoista huolimatta yleisarvosana kotikunnan julkisten palvelujen riittävyydelle on kohtuullisen myönteinen (69 % palvelut riittäviä ja 26 % riittämättömiä).
Yleisarvosanaa rasittaa se, että riittämättömiksi koetaan erityisesti ne palvelut, joita kansalaiset ovat monissa aiemmissa tutkimuksissa pitäneet kaikkein tärkeimpinä (terveyspalvelut, vanhustenhuolto).
Tulkinnassa tulee ottaa huomioon, että kysymys mittaa tyytyväisyyttä lähinnä määrällisestä näkökulmasta – eli siihen onko palveluja tarjolla. Se ei mittaa niinkään sitä, millaisia palvelut ovat laadultaan.
Palveluiden riittävyyden arvioinnissa väestöryhmittäiset erot ovat kokonaisuutena melko niukkoja. Sukupuolten välillä on korostuseroja, joista keskeisimmät ilmenevät naisten suurempana pettymyksenä vanhus- ja terveyspalveluiden sekä sosiaalipalveluiden riittävyyttä kohtaan.
Terveyspalvelujen riittävyysarvioissa huomionarvoiset mielipide-erot liittyvät vastaajien ikään ja ammattiasemaan. Terveyspalveluiden riittävyys koetaan jonkin verran keskimäärää paremmaksi nuorempien ikäluokkien ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. Ikääntyneimpien (61–70- ja yli 70-vuotiaiden), eläkeläisten ja työttömien keskuudessa enemmistö kokee terveyspalvelut ainakin jokseenkin vaillinaisiksi.
Tyytyväisyys terveyspalvelujen riittävyyteen on vahvasti sidoksissa myös vastaajien puoluekantaan. Kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan kannattajat on tyytyväisimpiä terveyspalveluiden riittävyyteen, kun taas etenkin SDP:n ja vasemmistoliiton tukijoista selvä enemmistö näkee palvelut enemmän tai vähemmän riittämättömiksi omassa kotikunnassa.
Tarkemmat taustaryhmittäiset tulokset löytyvät tutkimusosiosta. Lue koko tutkimusosio täältä.
Tutkimuksen toteutus
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public). Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.–5.6.2024. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.062. Vastaajat edustavat maamme täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Sami Borg, KAKS, sami.borg@kaks.fi, p. 050-345 0811
Kommentit